Talviuinti vapauttaa verisuonista serotoniinia. Se helpottaa tutkitusti unensaantia. Jos unetto­muus liittyy taipumukseen herätä murehtimaan huoliaan öisin, voi säännöllinen avantouinti auttaa tuomaan tauon liikaan omassa päässä pyörimiseen.

Kylmäaltistus vaikuttaa ­samaan tapaa kuin kosketus. Se saa aikaan oksitosiinia eli mielihyvähormonia. Sama hormoni liittyy rakastu­misen tunteeseen sekä ­fyysiseen ja emotionaaliseen läheisyyteen. Vaikka niistä olisi arjessa pulaa, kylmän kosketusta tarjoavat Suomen järvet ja meret.

Säännöllinen kylmäuinti lisää elimistön ruskeaa rasvaa. Nature Medicine -lehdessä julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan ihmisillä, joilla on ruskeaa rasvaa, on muita vähemmän sydänsairauksia, verenpainetautia ja aikuistyypin diabetesta. Tutkimuksessa oli mukana 52 000 ihmistä.

Moderni kuva­painotteinen aika saa monet vertailemaan omaa kehoaan toisten kehoihin. Kylmäuidessa näkee tavallisia ihmisiä uima­puvuissa, nauttimassa elämästä. Kylmäuinnin ­avulla saa hyvän kontaktin omaan kehoon, ja siinä näkee kaikenlaisia vartaloita. Uiminen palauttaa ihmisen perusasioiden äärelle.

Saunasta kylmään veteen mennessä kannattaa pitää pieni tauko, jottei sydän rasitu liikaa. Sydän- ja verisuonioireista kärsivien kannattaa neuvotella lääkärin kanssa ennen kylmäuinnin aloittamista. Kylmäuintia ei kannata harrastaa ainakaan aluksi yksin.