Moni valittelee väsymystään. Koko päivä menee haukotellessa tai sitten ei saa mitään aikaiseksi. Jotkut eivät jaksa edes nousta sängystä, koska veto on aivan poissa. Mistä uuvahtanut olo johtuu?

– Jatkuva väsymys on usein monen tekijän summa. Vähintään noin 20 prosenttia johtuu univajeesta – toisin sanoen siitä, että nukumme liian vähän, sanoo uniasiantuntija Eevert Partinen Terveystalosta.

Viime vuosikymmenien aikana unien pituus on koko ajan vähentynyt. Samalla työn ja arkielämän haasteet ovat lisääntyneet, minkä vuoksi tarvitsisimme entistä enemmän unta.

– Vähempää nukkumista selittää osin se, että ihmisiä aktivoivia tekijöitä on nykyään niin runsaasti. Selaamme iltaisin somea ja tuijotamme telkkaria, vaikka pitäisi valmistautua yöpuulle. Myös valosaaste vaikuttaa. Se luo keinotekoisesti illuusiota, ettei ole jo myöhä, Eevert Partinen sanoo.

Kun yöuni jää toistuvasti vajaaksi, päivällä väsyttää väkisinkin. Väsymystä lisää passiivinen elämäntapa.

– Koemme tekevämme päivällä paljon ja ahkerasti, mutta teemme kaiken paikallamme istuen. Liikkumattomuus aiheuttaa väsymystä päivällä, mutta valvottaa yöllä, koska unipainetta ei kerry riittävästi, sanoo yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall.

Tilanne olisi helposti korjattavissa, kunhan nostaisi peffan penkistä. Jo puolen tunnin kävelylenkki virkistää ja avittaa unen tuloa.

– Monesti väsymyksen syy on itsellekin selvä tai ainakin osaa epäillä sitä. Jos ei nuku eikä syö riittävästi, ei ole ihme, että aina väsyttää. Tällaisessa tilanteessa tietää myös, mitä pitäisi tehdä, jotta väsymys vähenisi, Ari Rosenvall sanoo.

Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos ei ymmärrä, mistä väsymys johtuu ja miksi se jatkuu jatkumistaan. Tutkimuksiin on syytä myös, jos väsymys alkaa haitata arkea. Alkuun pääsee työterveyshuollossa tai terveysasemalla.

– Lääkäriä kiinnostaa, millaista väsymys on luonteeltaan: uupuuko kesken tekemisen vai tekeekö uupumus aloitekyvyttömäksi? Ensimmäisen taustalla on usein jokin fyysinen sairaus, kun taas jälkimmäinen voi viestiä mielenterveyden häiriöstä, kuten masennuksesta. Tutkimukset määräytyvät sen mukaan, mitä epäillään, Ari Rosenvall sanoo.

Lääkäri haluaa myös tietää, milloin väsymys on alkanut. Mikäli se ilmaantuu säännöllisesti joka syksy tai kevät, kyse on luultavasti kaamos- tai kevätväsymyksestä.

– Moni reagoi valon vähenemiseen, mutta jotkut taas sen lisääntymiseen. Masennukseen taipuvaisilla on enemmän masennusta keväisin.

Väsymys voi olla myös kilpirauhasen vajaatoiminnan tai tyypin 2 diabeteksen oire. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa kaikki tekeminen saattaa ikään kuin hidastua. Lisäksi se voi aiheuttaa muun muassa painonnousua, turvotusta ja paleluherkkyyttä. Tauti on naisilla tavallisempi, ja alkaa tyypillisesti yli 50-vuotiaana.

– Kilpirauhasen vajaatoiminta on helppo todeta verikokeella. Hoitona käytetään tyroksiinihormonilääkitystä. Valtaosa saa siitä niin hyvän avun, että taudin voi melkein unohtaa, Ari Rosenvall kertoo.

Tyypin 2 diabeteksen aiheuttama väsymys vaivaa erityisesti aterioiden jälkeen, kun verensokeri nousee liikaa. Muita oireita ovat jatkuva jano, virtsaamisen lisääntyminen ja lopulta tahaton laihtuminen, kun verensokeri nousee hyvin korkeaksi. Hoidon avainsanoja ovat terveyttä edistävät elintavat ja painonhallinta. Tarvittaessa käytetään lääkkeitä.

– Ongelmana molemmissa sairauksissa on, että ne kehittyvät pikkuhiljaa vuosien mittaan, jolloin niiden oireisiin tottuu. Vasta kun vointi kohenee hoidon ansiosta, huomaa, miten väsynyt on ollut.

Väsymyksen syynä voi olla myös raudanpuute­anemia, jossa veren hemoglobiinipitoisuus on alentunut. Se on tavallisinta hedelmällisessä iässä olevilla naisilla, joilla on runsaat kuukautiset. Iäkkäämmillä raudanpuute voi johtua suolistoverenvuodosta.

– Usein anemiaan liittyvä uupumus näkyy niin, että kun yrittää tehdä jotain, ei jaksaisikaan. Tilanne korjaantuu rautatableteilla, jos muuta hoitoa vaativaa syytä ei löydy. Ikääntyneillä anemia voi johtua myös B12-vitamiinin imeytymishäiriöstä. Sitä on noin kymmenesosalla yli 65-vuotiaista suomalaisista. Puute hoidetaan vitamiinilisällä, Ari Rosenvall sanoo.

Jatkuvaa väsymystä aiheuttavat myös unihäiriöiksi luokiteltavat sairaudet, kuten uniapnea. Siinä esiintyy unenaikaisia hengityskatkoja, jolloin sisäänhengitys estyy hetkeksi ylähengitysteiden ahtauden vuoksi. Muita tyypillisiä oireita ovat äänekäs kuorsaus ja katkonaisesta unesta johtuva päiväväsymys.

Tauti on hyvin tavallinen. Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastaa 17 prosenttia keski-ikäisistä miehistä ja 9 prosenttia samanikäisistä naisista. Merkittävin riskitekijä on lihavuus.

– Miehillä uniapnea on yleisempää, koska heillä on enemmän keskivartalolihavuutta. Se kerryttää nielun alueelle rasvakudosta, mikä ahtauttaa hengitysteitä entisestään, Eevert Partinen sanoo.

Myös paksu kaulanympärys lisää uniapnean vaaraa. Muita riskitekijöitä ovat yli 50 vuoden ikä sekä korkea verenpaine ja verenpainelääkitys. Lisäksi rakenteelliset tekijät, kuten ahdas nenä tai nielu, voivat estää riittävän hengitysilmavirran kulun keuhkoihin.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa uniapnea todetaan, sitä paremmin se saadaan hoidettua. Hoito on tärkeää, koska uniapnea lisää huomattavasti sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa.

Lievässä taudissa elintapamuutokset, etenkin painonpudotus, voivat riittää. Lisäksi voidaan kokeilla uniapneakiskoa. Se vetää alaleukaa hiukan eteenpäin ja estää kielen painumista taakse. Näin hengitystiet pysyvät avoimina.

– CPAP-laitetta tarvitaan, jos uniapnea on keskivaikea tai vaikea tai muut keinot eivät helpota oireita. Laite puhaltaa nukkuessa ilmaa hengitys­teihin ylipaineella ja pitää ne auki, Eevert Partinen sanoo.

Levottomat jalat -oireyhtymä aiheuttaa päivä­väsymystä, koska epämiellyttävät tuntemukset jaloissa ja joskus käsivarsissakin pakottavat kävelemään yöllä. Tuntemukset voivat olla esimerkiksi kihelmöintiä, kutinaa tai polttelua. Ne ilmenevät tyypillisesti makuuasennossa tai pitkään paikallaan istuessa ja ovat pahimmillaan iltaisin ja öisin.

– Jalkojen liikuttelu helpottaa oireita. Siksi sängystä voi olla pakko nousta ylös, Eevert Partinen sanoo.

Levottomista jaloista kärsii 5–15 prosenttia aikuisista, ja oireyhtymä on yleisempi naisilla. Vaiva liittyy hermoston dopamiinijärjestelmän toimintaan, ja osittain sen syntyyn vaikuttavat perintötekijät.

– On myös havaittu, että oireyhtymä lisääntyy, jos varastoraudasta eli ferritiinistä on puutetta. Ferritiinin puutetta voi esiintyä ilman anemiaa.

Ferritiinitaso onkin syytä aina tarkistuttaa, jos kärsii levottomista jaloista. Mahdollinen vaje pyritään korjaamaan rautalisällä. Jos oireet yhä jatkuvat, mietitään lääkehoitoja.

– Vaivaa voidaan hoitaa keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä. Lisäksi kiinnitetään huomiota elintapoihin, sillä kofeiini, alkoholi ja liikkumattomuus voivat pahentaa levottomia jalkoja, Eevert Partinen sanoo.

Lamaava uupumus pienenkin ponnistelun jälkeen voi viitata krooniseen väsymysoireyhtymään. Se on harvinaisempi sairaus, jolle on tyypillistä, ettei uupumus lievity levolla. Uupumuksen lisäksi oireina voi olla muistihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia sekä huonovointisuutta ja huimausta pystyasennossa. Sairaus on tavallisin nuorilla naisilla. Oireyhtymän laukaisevia tekijöitä ei tarkkaan tunneta.

– Taustalla voi olla jokin virusinfektio. Todennäköisesti tarvitaan kuitenkin useita samanaikaisia tekijöitä. Saattaa myös olla, että väsymyksen syy on häipynyt jo aikaa sitten, mutta keskushermosto on nyrjähtänyt vika-asentoon. Silloin asiat, joiden ei pitäisi aiheuttaa väsymystä, tunnetaan väsymyksenä, Ari Rosenvall sanoo.

Koronainfektioon on havaittu liittyvän pitkä­aikaista väsymystä. Tällöin puhutaan long covidista. On jopa väläytelty, että lähes jokaisella koronan sairastaneella olisi long covid, koska kaikkia tuntuu jatkuvasti väsyttävän.

Ennen koronaa väsymystä selitettiin rautavarastojen hupenemisella. Moni koki kärsivänsä siitä, vaikkei ollut käynyt tutkimuksissa. Ferritiinin puutteesta tuli eräänlainen muoti-ilmiö. Nyt moni on diagno­soinut itsellään long covidin.

– Meillä on kova tarve löytää syy pahalle olollemme itsemme ulkopuolelta. Tästä ilmiöstä puhuttiin ennen joukkohysteriana. Iso joukko ihmisiä sai samanlaisia oireita, koska uskoi jonkin ulkoisen tekijän, vaikka sisäilman, aiheuttavan niitä. Toisaalta pelkkien oireiden perusteella voi epäillä melkein mitä sairautta hyvänsä, Ari Rosenvall sanoo.

Itse tehty diagnoosi ei kuitenkaan välttämättä pidä paikkaansa, jolloin todellinen vaiva voi jäädä huomaamatta ja hoitamatta. Siksi Ari Rosenvall suosittelee ehdottomasti varmistamaan lääkäriltä, onko epäily oikea.

– Hänelle voi ihan hyvin sanoa, että on päätellyt oireiden johtuvan jostain tietystä sairaudesta. Nykyään on varsin tavallista, että vastaanotolle tullaan ”valmiin” diagnoosin kanssa.

Kun esimerkiksi mahdollinen long covid saadaan varmistettua tai väsymykselle löytyykin jokin toinen selitys, voidaan laatia hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Näin päästään eteenpäin.

– Useimmiten väsymykseen löytyy jokin syy. Myös silloin kun syy ei selviä, löytyy todennäköisesti jokin hoito, Ari Rosenvall sanoo.

Joskus väsymys liittyy johonkin vakavaan sairauteen, kuten syöpään tai sydäntautiin. On kuitenkin harvinaista, että se olisi näiden sairauksien ensioire.

– Yleensä vakava sairaus on jo tiedossa, ja väsymys ilmaantuu vasta sen jälkeen.

Ikääntyvillä väsymyksen aiheuttajaksi paljastuvat usein käytössä olevat lääkkeet. Osan lääkkeistä kuuluukin väsyttää, mutta usein ne väsyttävät enemmän kuin on tarkoitus. Esimerkiksi unilääkkeistä voi jäädä tokkurainen olo pitkälle päivään.

– Jos yhdelle ihmiselle kasaantuu monia vähän väsyttäviä lääkkeitä, haitat voivat olla moninkertaiset. Lisäksi iän myötä herkkyys lääkkeiden haitoille kasvaa. Vaikka lääke on ollut työiässä sopiva, se saattaa alkaa aiheuttaa haittoja, kuten väsymystä. Lääkettä ei pidä kuitenkaan vähentää tai lopettaa omin päin vaan lääkärin valvonnassa, Ari Rosenvall sanoo.

Asiantuntijat: yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall ja yleislääkäri, uniasiantuntija Eevert Partinen, Terveystalo Fokus Uni.