Jouluna on lupa nauttia hyvästä ruoasta. Maailma ei kaadu parin päivän herkutteluun, kunhan se ei jatku pikkujouluista loppiaiseen. Ratkaisevia ovat arjen ruokavalinnat, eli se, miten syö uudenvuoden ja joulun välillä. Vaikka vaaka näyttäisikin joulun jälkeen hieman suurempia lukemia, paluu arkeen tasoittaa tilanteen. Ihmisen keho hakee tasapainoa ja yrittää pitää kiinni siitä painosta, jossa on ollut. Pienet heilahdukset siis palautuvat. Jos energiansaanti jatkuu tavallista suurempana, keho antaa kuitenkin periksi.

Jos joulupöydässä on paljon valinnanvaraa ja suuret tarjoiluastiat, lautaselle kasautuu helposti enemmän tavaraa. Kaupoissa suuria eivät ole vain karkkipussit, vaan myös esimerkiksi leivän ja maidon pakkauskoot ovat kasvaneet. Myös lautaset ovat suurempia kuin 1970–80-luvuilla. Tämä hämärtää helposti käsitystä siitä, mikä on riittävästi. Kun ollaan yhdessä ja ruokalajeja on paljon, syödään enemmän. Seisova pöytä -ilmiössä tulee halu maistella vähän kaikkea.

Joulunakin ohjeviittana voi pitää lautasmallia, jolloin täyttää puolet lautasesta tuoreilla ja kypsennetyillä kasviksilla, neljänneksen kalalla, lihalla tai kasviproteiinivalmisteilla sekä neljänneksen perunalla, täysjyväpastalla tai -riisillä.

Kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö tuppaa jäämään suomalaisilla alle suositusten. Jos syö niitä vähintään puoli kiloa päivässä, vatsaan ei mahdu niin paljon muuta ja ruokavalio kohenee huomaamatta. Jouluna laatikoiden rinnalla kannattaa tarjota kasvissalaatteja, ja kasviksia voi nauttia myös lämpiminä kasvislisäkkeinä. Hedelmiä ja marjoja voi nauttia vaikkapa jälkiruoassa.

Jos valitsee ison kinkun sijaan pienemmän, saa vähennettyä punaisen lihan syöntiä. Kalliin sähkön aikana säästää samalla myös kinkun paistokustannuksissa. Punaista lihaa voi korvata kalalla ja kasviproteiineja sisältävillä palkokasveilla, kuten herneillä, linsseillä ja pavuilla. Kalaa eri muodoissaan kannattaa suosia joulupöydässä.

Jouluna tulee helposti heitettyä suuhun vähän väliä jotain, kun vieressä on rasia lahjasuklaata ja pöydällä marmeladimakeisia. Silti joulunakin kannattaa pitää selkeät ateriavälit. Samalla välttyy myös jouluähkyltä.

Jouluna on paljon muutakin tekemistä kuin jatkuva syöminen. Voi esimerkiksi lukea, saunoa, ulkoilla, viettää aikaa läheisten kanssa, katsoa jouluelokuvia ja nauttia joulumusiikista kynttilänvalossa. Jos on lunta, voi suunnata hiihtoladuille tai pulkkamäkeen. Joissakin kaupungeissa on myös tekojääkenttiä luistelijoille.

Perinteisissä jouluruoissa on usein paljon kermaa ja voita, ja esimerkiksi rosollin kruunaa punainen kermavaahto. Reseptejä voi kuitenkin tuunata. Samalla kannattaa miettiä määriä: kuinka paljon tarvitaan ruokaa, joka säilyy vain muutaman päivän? Leipoessa reseptin sokeri- ja voimäärästä voi nipistää hieman ilman, että maku kärsii. Moniin leipomuksiin voi käyttää voin sijaan terveellisiä kasviöljyjä.

Kuohukerman voi korvata ruoanvalmistuksessa ruokakermalla, kasvikermalla tai maidolla. Vesi on joulunakin paras janojuoma, ja myös kotikaljassa on energiaa varsin hillitysti. Alkoholijuomista saa helposti kaloreita huomaamattaan.

Asiantuntija: tutkimuspäällikkö Satu Männistö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.