Inkivääri taltuttaa flunssan, chili nopeuttaa ruoansulatusta ja kurkuma vähentää tulehdusta. Kuulostaa siltä, että mausteiden syöminen voisi olla todellinen terveysteko. Asia ei kuitenkaan ole kovin yksinkertainen.

Erilaisia maustekasveja on tutkittu jonkin verran, mutta ruokavalio on aina monen asian summa. Mausteet ovat kokonaisuudessa vain pieni palanen, ja yhdessä maustekasvissa on valtavasti eri yhdisteitä. Siksi on haastavaa osoittaa varmasti, mikä vaikuttaa mihinkin.

– Maustekasveissa on todellisia vaikuttavia ainesosia. On kuitenkin vaikea sanoa, kuinka paljon niitä pitäisi syödä, jotta saisi hyötyä, laillistettu ravitsemusterapeutti Jan Verho sanoo.

Dosentti Yvonne Holm Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta on samoilla linjoilla.

– Tiedetään, että hyvinkin pienet määrät ainetta voivat vaikuttaa solujen signalointiin eli siihen, miten ne viestivät keskenään. Jotta saataisiin suurempi vaikutus, aineosaa tarvitaan todennäköisesti sellaisia määriä kuin ravintolisissä on, Holm sanoo.

On myös hyvä muistaa, että liika on liikaa. Hyödylliset yhdisteet voivat joskus muuttua haitallisiksi, jos niitä syö hyvin paljon. Maustekasveista valmistettujen ravintolisien käytössä kannattaakin olla tarkkana.

– Mausteista eristetyt ravintolisät ovat uutteita eli hyvin tiivistettyjä verrattuna varsinaiseen mausteeseen. Siksi on syytä olla varovainen ja miettiä, mitä todella tarvitsee, Holm sanoo.

Sen sijaan ruoanvalmistuksessa mausteita voi käyttää huoletta, sillä yliannostuksen vaaraa ei ole. Suomalainen ruoka on myös yleensä hyvin miedosti maustettua verrattuna vaikkapa intialaisen keittiön antimiin, joten lisämausteet eivät useinkaan ole pahitteeksi.

Varmaa on se, että mausteinen ruoka voi olla monella tavalla terveellistä. Ensinnäkin mausteet antavat ruoalle makua ja tekevät siitä houkuttelevampaa.

– Ne saavat ruoan maistumaan paremmalta, Yvonne Holm sanoo.

Tämä on hyvä asia, jos se saa syömään monipuolisempaa ruokaa. Esimerkiksi kasvikset maistuvat monelle paremmin, kun ne on maustettu kunnolla. Kasvisten syönnistä taas on pelkkää hyötyä.

– Kun syö monipuolisesti, värikkäästi ja paljon kasviksia, suoliston mikrobit lisääntyvät ja suolistoon syntyy myös uusia mikrobilajeja.

Suoliston hyvät mikrobit pitävät erityisesti ravintokuidusta, jota kasviksissa on paljon. Maukas kasvisruoka on siis hyvä teko suolistolle – ja sitä kautta terveydelle yleensäkin. Kun suoliston mikrobisto voi hyvin, myös ihminen voi usein hyvin.

Hyvien mikrobien puute voi johtaa ongelmiin. Suoliston epätasapaino on yhdistetty moniin sairauksiin, kuten hiljaiseen tulehdukseen, lihavuuteen ja jopa masennukseen.

Mausteet voivat olla hyväksi suolistolle myös toisella tavalla.

– Vuonna 2008 Intiassa tehdyssä eläinkokeessa havaittiin, että maustettu ruoka tehosti eläinten ruoansulatusta. Tutkimuksessa ei kuitenkaan eritelty, mitä mausteita käytettiin, Holm sanoo.

Maustettu ruoka kulki siis tavallista nopeammin suoliston läpi. Se on terveyden kannalta hyvä asia: mitä hitaammin ruoka matkaa suolistossa ja mitä kauemmin se siellä vetelehtii, sitä enemmän siitä voi imeytyä haitallisia aineita. Hitaasti suolistossa kulkeva ruoka lisääkin paksusuolen syövän riskiä.

Entä jos tuntuu, että maustettu ruoka saa vatsan kuralle? Ei kai se voi olla hyväksi?

– Jos ei ole tottunut käyttämään chiliä, se voi aiheuttaa vatsaoireita. Kun suolisto tottuu chiliin, oireet yleensä lievittyvät, Jan Verho sanoo.

Jos siis haluaa syödä chiliä, vatsavaivojen ei pidä antaa lannistaa. Monen herkkävatsaisen vaivojen taustalla on kuitenkin kaksi muuta yleistä mausteena käytettyä kasvia: sipuli ja valkosipuli. Ne sisältävät fermentoituvia hiilihydraatteja, jotka käyvät suolessa ja saavat aikaan ilmavaivoja, kuplintaa ja kipuja. Tällaiset vatsaoireet eivät ole vaarallisia, mutta toki ikäviä.

Mausteiden tärkeisiin terveysvaikutuksiin kuuluu se, että niitä käyttämällä voi vähentää suolan määrään ruoassa.

– Suola korostaa makuja, mutta mausteilla voi saada aikaan saman. Kannattaa katsoa mauste­purkin kyljestä, mihin ruokaan mauste sopii. Oman kokemukseni mukaan hyvin maustettu ruoka ei juuri suolaa kaipaa, Jan Verho sanoo.

Suolan vähentäminen on iso terveysteko, sillä suomalaiset käyttävät sitä keskimäärin aivan liikaa. Miehet saavat kymmenen ja naiset seitsemän grammaa suolaa päivässä, kun suositus on alle viisi grammaa päivässä.

Runsas suolankäyttö on haitallista, sillä suola nostaa verenpainetta monella mekanismilla. Kohonneesta verenpaineesta on haittaa niin sydämelle, verisuonille, munuaisille kuin aivoillekin.

– Suolainen ruokavalio näyttäisi lisäävän myös mahasyövän riskiä ja kalsiumin eritystä virtsaan, Verho sanoo.

Kun elimistöstä poistuu kalsiumia, luut haurastuvat. Runsas suolan käyttö voi siis myös altistaa osteoporoosille. Lisäksi se voi tuoda mukanaan kiloja.

– Tiedetään, että runsaasti suolaa syövät ovat keskimäärin hieman muita lihavampia.

Suolan rajoittaminen on hyväksi myös astmaatikoille. Sairauden oireet lievittyvät, kun suolan saanti vähenee.

Mausteita ei ole ryhmänä tutkittu kattavasti, vaan tutkimukset ovat kohdistuneet yksittäisiin kasveihin. Viime vuosina eniten on kohistu kurkumasta.

– Kurkumalla on todettu olevan anti-inflammatorinen eli tulehdusta vähentävä vaikutus. Se auttaa kipuun, tulehdukseen ja nivelvaivoihin. Kurkumalla arvellaan olevan muitakin hyötyjä, mutta niistä ei löydy kuin yksittäisiä tutkimuksia, Yvonne Holm sanoo.

On esimerkiksi havaittu, että kurkuman sisältämä kurkumiini voi alentaa huonoa LDL-kolesterolia. Näyttö ei kuitenkaan ole kovin vahvaa.

Inkivääri puolestaan ehkäisee pahoinvointia ja tulehdusta. Sitäkin käytetään nivelvaivojen hoitoon. Raskaana oleville inkivääriä ei kuitenkaan suositella. Ruokaviraston mukaan osa inkiväärin ainesosista saattaa olla haitallisia sikiön kehitykselle.

Chili taas auttaa kipuihin.

– Sen polttava aine kapsaisiini puuduttaa, ja siksi sitä käytetään laastareissa ja voiteissa, Yvonne Holm kertoo.

Chilin kapsaisiini näyttäisi myös lisäävän hieman energiankulutusta. Laihdutuslääkkeeksi siitä ei kuitenkaan ole, sillä vaikutus on pieni. Kaikille chili ei sovi, sillä se voi pahentaa refluksitautia.

– Chili rentouttaa ruokatorven sulkijalihasta. Silloin mahalaukun sisältöä pääsee nousemaan helpommin ruokatorveen, Jan Verho sanoo.

Jos kärsii närästyksestä, chilinen ruoka ei siis välttämättä ole hyvä idea. Kannattaa kuitenkin muistaa, että on hyvin yksilöllistä, mitkä ruoat pahentavat refluksitautia. Joku närästyksestä kärsivä voi syödä chiliä ongelmitta, kun taas toisen ylävatsaa se korventaa.

Timjami puolestaan irrottaa limaa, ja siitä tislattua eteeristä öljyä käytetäänkin yskänlääkkeissä.

– Timjamista voi myös valmistaa teetä, sillä se toimii samoin, Holm sanoo.

Herkkävatsaisen kannattaa muistaa piparminttu. Se lisää sapen eritystä, ja sappea tarvitaan rasvaisten ruokien pilkkomiseen.

– Näin piparminttu parantaa ruoansulatusta. Sitä käytetään itsehoitona ärtyvän suolen oireyhtymässä.

Tutkimuksissa on havaittu, että piparminttuöljy auttaa lumelääkettä paremmin ärtyvän suolen aiheuttamaan kipuun.

Oreganoa taas kannattaa ripotella muuallekin kuin pizzan päälle. Se on nimittäin antioksidantti. Antioksidantit estävät vapaiden happiradikaalien toimintaa ja suojaavat näin soluja vanhenemiselta.

Lopuksi on vielä mainittava salvia.

– On ajateltu, että salvia vaikuttaisi muistiin ja voisi ehkäistä dementiaa. Tästä ei ole vielä kunnon tutkimusta, vaan aiheesta on tehty pieniä kokeita, Yvonne Holm sanoo.

Asiantuntijat: laillistettu ravitsemusterapeutti Jan Verho ja dosentti Yvonne Holm, Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta.