Virtsankarkailussa erotetaan ponnistus- ja pakkoinkontinenssi sekä sekamuotoinen tyyppi, jossa on piirteitä molemmista. Ponnistusvirtsankarkailusta puhutaan, kun virtsaa karkaa vatsaontelon paineen nousun yhteydessä, kuten yskiessä, aivastaessa tai ponnistaessa. Pakkovirtsankarkailussa rakko voi tyhjentyä äkillisesti. Syynä tähän voi olla rakon lihaksiston herkistyminen. Hermoston kuormittuminen ja tulehdustilat ovat yhteydessä virtsankarkailuun.

Aluksi kannattaa tutkia omaa kehoaan, etenkin lantionpohjaansa ja hengitystään. Ponnistusvirtsankarkailussa kartoitetaan, milloin oireita esiintyy. Tulevatko ne pitkän työpäivän jälkeen tai kenties juoksulenkillä? Onko potilas juuri synnyttänyt? Onko lantionpohja ylikireä tai lihakset heikot? Lantionpohjan lihasten tilaa voi selvittää esimerkiksi sormitestillä eli viemällä yksi tai kaksi sormea emättimeen. Jos lihakset ovat kunnossa, tuntuu imua ikään kuin lihakset halaisivat sormea.

Hengityksellä voi säädellä vatsaontelon painetta. Siksi on tärkeää selvittää, mihin suuntaan hengitys kulkee, onko se pinnallista rintahengitystä vai vatsahengitystä ja laajeneeko hengitys kylkiin ja selkään. Uloshengityksellä pallea aktivoi lantionpohjaa, mutta myös sisäänhengitys rentouttaa lantionpohjaa luonnostaan.

Fysioterapeutin ohjaamissa harjoituksissa saa tuntumaa kehoon, sen tilaan ja lantionpohjaan. Lantionpohjan tunnistamisharjoituksessa asiakas istahtaa esimerkiksi pyyherullan päälle. Sisäänhengityksellä haetaan lantionpohjaan rentoutta, ja uloshengityksen aikana voi kevyesti supistaa lihaksia. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää välilihan alueelle asetettavaa tennispalloa. Alkuun voi vain varovasti tunnustella, miltä pallo tuntuu lantionpohjassa.

Ummetuksesta kärsivä usein pusertaa vessanpytyllä, jolloin lantionpohjaan syntyy painetta. Paine ei ajattele, että nyt olen vain peräaukossa. Siksi ummetuksesta voi seurata myös virtsankarkailua. Kiinnitä huomiota ulostamisasentoon. Jalkojen alle tuleva kakkajakkara pitää lantionpohjan rennompana. Luonnollisessa ulostusasennossa polvet ovat enemmän koukussa kuin normaalisti wc-pytyllä istuessa.

Vatsan toimintaa vauhdittavat kuitupitoinen ravinto, kuten hedelmät, marjat ja täysjyväviljat, riittävä veden juominen, liikunta ja se, ettei lykkää vessaan menoa. Myös jotkin sairaudet ja lääkkeet aiheuttavat ummetusta.

Ylipaino voi vaikuttaa esimerkiksi alaraajojen asentoon ja lisätä lantionpohjan jännitystä. Se saattaa myös voimistaa kehon matala-asteista tulehdusta. Terveelliset elintavat ja mielekäs liikunta lisäävät yleistä hyvinvointia.

Kävely on mainio liikuntamuoto, sillä siinä yhdistyvät tärähtely ja stressiä vähentävä ulkoilma. Myös pilates ja jooga ovat hyviä lajeja virtsankarkailun ehkäisyyn. Pilateksen hengitysharjoittelu vahvistaa luonnostaan lantionpohjaa. Virtsankarkailun vuoksi ei tarvitse lopettaa mitään liikuntalajia, esimerkiksi juoksua. Keho kaipaa monipuolista liikettä.

Virtsankarkailulle voi altistaa myös lantionpohjan lihasten hermotuksen ja verenkierron heikentyminen. Lihassähkökäyrällä (EMG) voidaan mitata lantionpohjan lihasten sähköistä toimintaa. Virtsankarkailun hoidossa voidaan toisinaan käyttää hermostoa rauhoittavaa TENS-laitetta. Joissain tapauksissa laitteen elektrodit voidaan kiinnittää kauemmas lantionpohjasta, jopa nilkkoihin. Osa virtsankarkailua ehkäisevistä harjoituksista ei liitykään suoraan lantionpohjaan. Joskus saatetaan käsitellä esimerkiksi leuan aluetta, koska myös kasvojen kireys heijastuu lantioon.

Virtsankarkailua häpeillään. Moni kokee epäonnistuneensa, jos lantionpohjan jumppa ei ole tuonut tulosta. Harjoituksia saatetaan tehdä niin, että lihakset kiristyvät entisestään. Jotkut pidättävät tahattomasti hengitystä tai jännittävät lantionpohjaa.

Jos oireet kutistavat elämää, kannattaa apua hakea lääkäriltä. Hankalaa ponnistusvirtsankarkailua voidaan hoitaa myös leikkauksella ja pakkovirtsankarkailua lääkkeillä. Lääkehoidolla saattaa kuitenkin olla ikäviä sivuvaikutuksia, kuten näön hämärtymistä, suun kuivumista, ummetusta ja jopa virtsaumpea. Ponnistus- ja sekatyyppisessä virtsankarkailussa virtsaputken ympärille voidaan ruiskuttaa polyakrylamidihydrogeeliä. Vaikeissa tapauksissa virtsarakon seinämään voidaan pistää botuliinia. Vaihdevuosi-ikäisillä naisilla paikallinen estrogeeni helpottaa pakkovirtsankarkailua.

Asiantuntija: äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti, valmentaja Nina Alakopsa, Coronaria kuntoutuspalvelut Oy.

Lähteet: terveyskirjasto.fi, kaypahoito.fi