Kaiken a ja o talven tautien torjunnassa on hyvä käsihygienia. Erityisesti flunssaa aiheuttavat virukset siirtyvät ihmisestä toiseen käsien välityksellä. Virukset kulkeutuvat helposti sormista nenään ja silmiin ja silmistä kyynelka-navaa pitkin nenän limakalvoille, jonka soluissa ne pystyvät lisääntymään. Pöpöt tarttuvat myös pinnoista, kuten työ- tai harrastepaikan huonekaluista ja ovenkarmeista. Ne voivat elää pinnoilla useita tunteja, joskus jopa päiviä. Flunssakaudella kannattaakin välttää kättelemistä.

Käsienpesussa ei tarvita kuin vettä ja saippuaa, mutta kädet pitäisi pestä riittävän usein eli aina ulkoa sisälle tullessa, ennen ruokailua sekä vessassa asioinnin jälkeen. Pelkkä sormien hulauttaminen veden alla ei riitä: käsien kunnollinen pesu vie noin 20 sekuntia. Sormukset olisi hyvä irrottaa ja pestä erikseen, koska niiden alle kertyy runsaasti pöpöjä. Flunssaisena käsienpesua kannattaisi lisätä. Muista myös kuivata kädet huolellisesti pesun jälkeen omaan pyyhkeeseensä tai paperipyyhkeeseen.

Tarvittaessa voit käyttää käsidesiä, esimerkiksi ennen ja jälkeen sairaalassa käynnin. Kotona käsidesin käyttöä voi harkita, jos joku perheenjäsen on sairas. Se ei kuitenkaan tehoa kaikkiin taudinaiheuttajiin, joten vesipesu saippualla on parempi vaihtoehto.

Yskiessä ja pärskiessä pöpöt lentävät neljän metrin päähän. Tämän takia pitäisi aina yskiä nenäliinaan tai sen puuttuessa hihaan, etenkin julkisissa tiloissa, kuten kaupoissa ja liikennevälineissä Jos yskit käteesi, bakteerit ja virukset siirtyvät ihollesi ja sitä kautta pinnoille sekä kätellessä muihin ihmisiin. Yskänlääkkeistä voi olla apua yskän hillitsemisessä, mutta todellista näyttöä niiden tehosta ei ole. Sen sijaan voi kokeilla hunajaa.

Jo puoli tuntia liikuntaa kolme kertaa viikossa ylläpitää terveyttä. Liikunta pitää elimistön kunnossa ja vaikuttaa myönteisesti sydämen ja aivojen toimintaan. Hyväkuntoinen ihminen myös paranee taudeista nopeammin. Lisäksi liikunta tukee painonhallintaa.

Fyysinen rasitus ei saa kuitenkaan olla liian voimakasta, koska se heikentää vastustuskykyä. Huippu-urheilijat ovatkin muita herkempiä saamaan hengitystieinfektioita. Flunssaisena fyysistä rasitusta tulee välttää.

Älä pelkää liikkua talvellakaan ulkosalla, sillä kylmä sää itsessään ei sairastuta, vaan sairastumiseen tarvitaan aina virus tai bakteeri. Kokeile halutessasi vaikka avantouintia. Monet lajia harrastavat kertovat selviävänsä talvesta ilman flunssatartuntoja.

Vastustuskyvyn juuret ovat suolistossa. Suoliston hyvinvointiin voi vaikuttaa etenkin ruokavaliolla, jonka tulisi sisältää monipuolisesti hedelmiä, marjoja, vihanneksia ja juureksia. Suoliston bakteerit tuottavat näistä ruoka-aineista terveyttä edistäviä yhdisteitä. Vitamiinilisistä niitä ei muodostu. Siksi lisien käyttö on D-vitamiinia lukuun ottamatta terveelle aikuiselle tarpeetonta.

Ravinnosta D-vitamiinia on vaikea saada riittävästi, minkä takia sitä on Suomessa lisätty maitovalmisteisiin ja levitettäviin rasvoihin. Ruoan vitaminoinnista huolimatta D-vitamiinilisän käyttöä suositellaan, jos ruokavalioon ei kuulu päivittäin vähintään puolta litraa vitaminoitua maitoa sekä ainakin kahdesti viikossa vitaminoituja rasvalevitteitä ja kalaa.

Terveen aikuisen D-vitamiinin nykyinen päiväsaannin suositus on 10 mikrogrammaa. Yli 75-vuotiaille suositellaan 20 mikrogrammaa ympäri vuoden.

Ehdottomasti paras D-vitamiinin lähde on auringonvalo. Kesällä hankittu D-vitamiinivarasto loppuu kuitenkin noin 1–2 kuukaudessa.

Helsingin yliopiston dosentin Harri Hemilän tekemien tutkimuksien mukaan sinkistä on hyötyä flunssaoireiden helpottamisessa ja flunssan keston vähentämisessä. Olennaisinta on, että sinkkiä otetaan mahdollisimman pian oireiden alettua. Flunssan hoitoon kannattaisi hankkia mieluiten sinkkiasetaattia sisältäviä imeskelytabletteja. Niistä sinkki pääsee vapautumaan nieluun paremmin.

Sen sijaan C-vitamiinin teho flunssaa vastaan on terveillä ihmisillä vaatimaton. Sen tankkaaminen lyhentää flunssaa keskimäärin yhden päivän kymmenestä. Toistaiseksi on kovin vähän näyttöä siitäkään, että terveysvaikutteisten bakteerien eli probioottien syömisestä olisi vastustuskyvylle varsinaista hyötyä.

Huonossa hoitotasapainossa olevat perussairaudet heikentävät puolustusmekanismien toimintaa ja heikentävät samalla vastustuskykyä. Esimerkiksi diabeetikolla korkea verensokeri lisää infektioherkkyyttä ja altistaa monille taudeille. Olisi tärkeää hoitaa perussairaudet hyvään tasapainoon joko elintapamuutoksilla tai lääkärin määräämällä lääkehoidolla. Tosin joidenkin sairauksien lääkitykset voivat heikentää immuniteettia, mutta käyttö on perusteltua niiden hyödyn takia.

Uni edistää terveyttä, kun taas huono uni ja unettomuus heikentävät vastustuskykyä. Riittävä uni on tärkeää myös sairauksista toipumisen kannalta. Huolehdi siis siitä, että nukut riittävästi ja päivässä on tarpeeksi lepotaukoja. Yritä välttää myös turhaa stressaamista, koska myös stressi heikentää vastustuskykyä eri mekanismien kautta. Tämän takia esimerkiksi huuliherpes aktivoituu stressissä.

Toistuvat antibioottikuurit ovat rasite terveydelle, koska antibiootit tappavat elimistöä suojaavia bakteereita. Lisäksi ne lisäävät lääkkeille vastustuskykyisiä bakteereita, ja näin antibioottien teho heikkenee. Virusperäisten hengitystieinfektioiden hoidossa antibiooteista ei ole hyötyä, ei edes flunssan pitkittyessä. On tavallista, että flunssa kestää 1–3 viikkoa ja yskä voi kestää kuusikin viikkoa. Joskus yhtä flunssaa seuraa toinen ja toista kolmas, mutta antibiooteista ei ole hyötyä tällöinkään. Myös flunssan komplikaatiot, kuten keuhkoputkentulehdukset, paranevat yleensä ilman antibiootteja.

Tupakointi huonontaa kuntoa ja altistaa monille kroonisille sairauksille ja infektioille. Tämän takia tupakoitsijat sairastuvat muita herkemmin esimerkiksi keuhkokuumeeseen.

Influenssaa vastaan paras suoja on influenssarokote. Sen saavat maksutta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstö, raskaana olevat naiset, 65 vuotta täyttäneet sekä 6–35 kuukauden ikäiset lapset, sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat, vakavalle influenssalle alttiiden lähipiiri sekä varusmiespalveluksen aloittavat.

Rokotteen ottoa suositellaan muillekin, sillä Suomessa influenssaan kuolee vuosittain satoja ihmisiä. Valtaosalla kuolleista ei ole rokotetta. Rokotteen teho ei ole sataprosenttinen, mutta jos saa influenssan siitä huolimatta, tauti on kevyempi ja lyhyempikestoinen.

Toinen hyödyllinen rokote on pneumokokkirokote, joka suojaa muun muassa keuhkokuumeelta. Se on maksuton alle viisivuotiaille lapsille ja kantasolusiirron saaneille. Rokotetta suositellaan myös yli 70-vuotiaille, joilla keuhkokuumekuolleisuus on suuri. Pneumokokkirokotteen voi ottaa samanaikaisesti influenssarokotteen kanssa.

Asiantuntija: yleislääkäri Toni Vänni, Terveystalo

Lähteet: thl.fi, potilaanlaakarilehti.fi, evira.fi