Uusimpien tutkimusten mukaan vastustuskyvyn juuret ovat suolistossa. Normaalisti suoliston erilaisten bakteerikantojen välillä vallitsee tasapaino. Jos se rikkoutuu esimerkiksi antibioottien, epäterveellisen ruokavalion, huonon hygienian, ympäristömyrkkyjen, infektioiden tai vatsatautien takia, seurauksena saattaa olla dysbioosi. Se tarkoittaa suolen tulehdusreaktiota.

– Solun seinämän päällä suolen pinnalla on limakerros, joka hidastaa ja estää bakteerien siirtymistä suoliston seinämän värekarvojen pinnalle. Jos limakerros vaurioituu, kuten dysbioosissa tapahtuu, kaikki bakteerit pääsevät esteettä sen läpi. Sen jälkeen haitalliset bakteerit voivat tunkeutua soluseinän läpi.

– Tästä seuraa tulehdusreaktio, jolla on vaikutusta koko elimistöön, kertoo bakteeriopin professori, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Pentti Huovinen Turun yliopistosta.

Tulehduksen aiheuttamat epäedulliset muutokset ovat muun muassa diabeteksen, korkean kolesterolin ja keskushermoston sairauksien riskitekijä. Esimerkiksi tyypin 1 diabeteksessa – jota Suomessa sairastetaan enemmän kuin monissa muissa maissa – haiman soluja tuhoavat immuunisolut ovat kypsyneet suoliston alueella. Yksi syy niiden lisääntymiseen voisi olla se, ettei suolistossa ole enää normaalia bakteeristoa.

– Myös stressi voi aiheuttaa dysbioosia. On mahdollista, että sitä seuraava tulehdusreaktio voisi pahimmassa tapauksessa edistää jopa sydäninfarktin kehittymistä.

Myös lihavuus muuttaa suolen mikrobiekologiaa. Lihavilla suoliston bakteeristo ei ole yhtä monimuotoinen kuin normaalipainoisilla, mistä seuraa dysbioosi ja epäsuotuisia muutoksia rasva-aineenvaihdunnassa. Tämä voi merkitä suurempaa sairastavuutta.

– Tulevaisuudessa markkinoille saataneen bakteeriyhdisteitä, jotka vähärasvaiseen ruokavalioon yhdistettynä vähentävät lihomista.  Koe-eläimillä tehdyissä tutkimuksissa on saatu tästä lupaavia tuloksia. Ensimmäinen bakteerisekoitemalli on jo olemassa.

Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan myös yösyöminen voi aiheuttaa dysbioosia, koska yöllä syöminen häiritsee ihmisen sisäistä kelloa.  Tästäkin on seurauksena tulehdusreaktio.

– Tämän takia olisi hyvä syödä säännöllisesti. Kuidun saantiin kannattaisi kiinnittää huomiota, sillä kuitu pitää suolen pintakerroksen kunnossa. Kuitu myös vaikuttaa vatsan toimintaan. Belgialaistutkimuksen mukaan suoliston tilanne on hyvä, kun uloste on kiinteää ja helposti ulostettavaa. Jos suolessa on vaivaa, dysbioosin mahdollisuus on olemassa.

Probiootit, kuten maitohappobakteerit, vahvistavat lapsilla suolen vastustuskykyä. Näyttöä on myös siitä, että probioottien käyttö äidin raskauden aikana ja jälkeen ehkäisee lasten allergioita. Lisäksi probiootit lievittävät lasten ripulitauteja ja estävät mahdollisesti hengitystieinfektioita. Terveillä aikuisilla niiden käytöstä ei ehkä kuitenkaan ole aina hyötyä.

Terve aikuinen ei myöskään tarvitse D-vitamiinia lukuun ottamatta vitamiinilisiä, jos hän syö monipuolisesti hedelmiä, marjoja, vihanneksia ja juureksia. Suoliston bakteerit tuottavat näistä ruoka-aineista terveyttä edistäviä yhdisteitä.

Vastustuskykyyn vaikuttavat myös perimä, eletty elämä, saadut rokotteet ja ikä. Eniten infektioita sairastavat 1–3-vuotiaat. Sen jälkeen vastustuskyky paranee ja infektiot vähenevät. 20–65-vuotiaana ihminen elää infektioiden määrän kannalta terveintä aikaa. Myös sen jälkeen hoitoa vaativien infektioiden määrä vähenee, mutta ikääntyneillä infektiotaudit ovat usein hankalampia.

Talvikautena sairastavuus lisääntyy, koska kontakteja on enemmän kuin kesällä. Flunssat alkavat levitä heti alkusyksystä, kun lasten päivähoito ja koulut alkavat. Flunssavirukset siirtyvät ihmisestä toiseen käsien välityksellä.

Tartuntoja voi ehkäistä pesemällä käsiä riittävän usein eli noin 10 kertaa päivässä ja välttämällä kättelyä flunssa-aikana. Parhaiten virukset tarttuvat kylmällä ja kostealla säällä.

– Lisäksi toistuvat antibioottikuurit ovat rasite ter­veydelle, koska antibiootit tappavat elimistöä suojaavia bakteereita ja edistävät dysbioosia. Jokainen antibioottikuuri muuttaa bakteeristoa jopa vuosien ajaksi. Antibiootit vaikuttavat myös lääkeresistenssin ja antibioottiripulien lisääntymiseen, Huovinen sanoo.

– Antibioottien käytön tulisi aina olla harkittua. Niitä ei useinkaan tarvita lievien hengitystieinfektioiden hoidossa.

1. Huolehdi hygieniasta. Pese kädet aina ennen ruokailua ja vessassa käynnin jälkeen. Vesi ja saippua riittävät. Hiero niillä käsiäsi noin 20 sekunnin ajan. Kuivaa kädet huolellisesti. Märät kädet keräävät bakteereita, ja bakteerit myös lisääntyvät märissä käsissä.

2. Vältä kättelyä. Mieti, onko esimerkiksi tarpeen kätellä tuttuja tai kaikkia läsnäolijoita kokoustilanteessa.

3. Syö terveellisesti. Terveyttä edistävä ruokavalio sisältää runsaasti kasviksia, marjoja, hedelmiä, täysjyväviljaa, kasviöljyjä, pähkinöitä, siemeniä, kalaa sekä rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita. Lihaa ja lihavalmisteita siihen kuuluu vain kohtuullisesti.

4. Liiku säännöllisesti. Liikunta pitää elimistön kunnossa ja vaikuttaa myönteisesti sydämen ja aivojen toimintaan. Sillä saattaa olla myös suotuisa vaikutus suoliston tilaan. Fyysinen rasitus ei sai-si olla liiallista, koska se voi heikentää vastustuskykyä. Tämän takia ammattiurheilijat altistuvat herkemmin hengitystieinfektioille.

5. Nuku hyvin. Aikuinen tarvitsee keskimäärin 7,5 tuntia unta. Jatkuva alle 6:n tai yli 9 tunnin uni saattaa altistaa sairauksille. Riittävä uni vähentää lihomisen riskiä, tulehdusreaktiota ja dysbioosia.

6. Tankkaa D-vitamiinia. Auringonvalo on paras D-vitamiinin lähde. Nauti siitä aina, kun sitä on tarjolla. D-vitamiinilisää on suositeltu kaikille talvikuukausina sekä vanhuksille ja lapsille ympärivuotisesti.

7. Lopeta tupakointi.

Tupakka aiheuttaa tulehdusreaktion koko elimistössä ja altistaa monille kroonisille sairauksille ja infektioille. Tupakointi huonontaa myös kuntoa ja laskee eliniän odotetta.

Teksti: Maarit Vuoristo