Nottinghamin yliopiston tutkimus on selvittänyt, että kylmä nenä voi olla merkki siitä, että kannattaa vähän höllätä. Kun elimistö on stressaantunut, se valmistautuu vaaraan. Sen vuoksi veri pakenee kasvoista muun muassa raajoihin. Siinä missä alkuihmisen stressinaiheet liittyivät välittömään hengissä selviämiseen, nykyihmisellä stressaantunut tila saattaa olla jatkuva. Krooninen stressi aiheuttaa kuitenkin haittoja.

Kylmän nenän lisäksi myös nämä ovat stressin merkkejä:

Stressi saa hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselin vapauttamaan keskushermostoon vaikuttavia hormoneja, kuten adrenaliinia ja kortisolia. Adrenaliini saa sydämen lyömään nopeammin, hengityksen kiihtymään ja lihakset jännittymään. 

Edellä mainittu kortisoli vaikuttaa immunipuolustukseen. Stressaantuneena ihminen sairastuukin helpommin vaikkapa flunssaan. Jatkuva sairastelu tai toistuvat tulehdukset voivatkin olla merkki liiallisesta stressistä.

Kun kortisoli valmistaa elimistöä taistelemaan tai pakenemaan, veri pakenee raajoihin muun muassa ruoansulatusjärjestelmästä. Se voi johtaa esimerkiksi esiintymisjännitykseen liitettyyn "perhosia vatsassa" -tunteeseen.

Mikäli stressi on jatkuvaa tai toistuvaa, tunteisiin ja fyysisiin toimintoihin kuten verensokerin säätelyyn keskittyvät aivoalueet pienenevät. Se tarkoittaa, että ihminen kestää stressiä jatkossa aiempaa huonommin eikä pysty säätelemään tunteitaan yhtä hyvin kuin ennen. Onneksi tila ei ole pysyvä, vaan aivot kykenevät toipumaan, mikäli stressiä vähennetään.

Kova elämä vanhentaa, sanotaan, ja se pitää paikkansa. Tarkemmin sanottuna vanheneminen johtuu kroonisesta stressistä. Esimerkiksi väkivaltaisen lapsuuden tai kiusaamisen on todettu vanhentavan lapsia dna-tasolla jopa useita vuosia. Pitkään jatkuva stressi vanhensi lasten soluja lyhentämällä kromosomeja ennen aikojaan. 

Lähteet: Nottinghamin yliopisto, The Guardian, Huffington Post, Time