Rinnassa tuntuu voimakasta kipua, joka säteilee olkavarsiin ja ylävatsaan. Iho muuttuu kylmänhikiseksi.

– Tällaisessa tilanteessa tulee heti soittaa hätänumeroon. Kyse on todennäköisesti sydäninfarktista, joka on henkeä uhkaava sairaus. Nopea tunnistaminen ja hoito on tärkeää, sanoo Sydänliiton ylilääkäri, kardiologi Anna-Mari Hekkala.

Sydäninfarkti, kansankielellä sydänkohtaus, johtuu yleensä sepelvaltimotaudista. Se tarkoittaa sydämen omien verisuonten, sepelvaltimoiden, sairastumista. Tavallisin syy on valtimoiden kovettuminen eli ateroskleroosi.

– Kun verisuonen sisäpintaan alkaa kertyä kolesterolia ja muuta töhnää, suonen sisäosa ahtautuu. Sydäninfarktissa ahtauman pinta rikkoutuu ja veren omat hyytymissolut hyökkäävät paikalle. Ne alkavat muodostaa vaurioituneeseen kohtaan verihyytymää, joka tukkii veren virtauksen.

Osa sydänlihaksesta jää ilman happea ja menee kuolioon. Silloin on kiire avata suoni ja palauttaa virtaus, jotta sydänlihasta saadaan pelastettua.

Kohonneen kolesterolin lisäksi riskitekijöitä ovat tupakkatuotteet, – myös nuuska –, kohonnut verenpaine, liikkumattomuus ja ylipaino. Kaksi kolmasosaa sepelvaltimotautipotilaista on ylipainoisia. Moni myös sairastaa diabetesta.

– Rasvakudos ylläpitää elimistön matala-asteista tulehdusta, joka on sekin yhdistetty sepelvaltimotaudin syntyyn. Myös pitkäaikainen stressi ja naisilla raskausmyrkytys voivat altistaa sairastumiselle.

Aina sydäninfarktissa ei ole rintakipua. Sen sijaan rinnalla voi tuntua laaja-alaista, pakahduttavaa tunnetta tai närästyksen kaltaista korvennusta. Vastaavia oireita on keuhkoveritulpassa ja mahahaavassa.

– Usein infarkti antaa pieniä ennakkomerkkejä, epämääräisiä tuntemuksia rinnassa. Ne voivat mennä ohi ja tulla uudestaan seuraavana päivänä. Joskus infarkti voi myös olla niin lievä, ettei sitä itse edes tajua. Silloin sepelvaltimotauti jää huomaamatta eikä sen hoitoa osata aloittaa. Seurauksena ateroskleroosi etenee ja infarkti tulee myöhemmin uudestaan.

Naisilla oireet voivat poiketa miehistä. Heillä on raportoitu enemmän pakahtumisen tunnetta ja hengenahdistusta.

Suomen sairaaloissa hoidetaan yli 10 000 sydäninfarktia vuodessa. Kaikki eivät ehdi sairaalaan asti. Toiset 10 000 ihmistä kokee äkkikuoleman, joista suurin osa aiheutuu sydäninfarktista. Usein menehtyneet ovat 45–75-vuotiaita miehiä. Vaikka luvut ovat suuria, verrattuna entiseen tilanne on selvästi parantunut.

1960-luvulla Suomi oli maailman kärkisijalla työikäisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuudessa. Luvut kääntyivät laskuun pitkälti Pohjois-Karjala-projektin ansiosta. Se toteutettiin vuosina 1972–1997. Myös sydänsairauksien hoito parani.

2010-luvulle tultaessa työikäisten miesten ja naisten sepelvaltimotautikuolleisuus oli vähentynyt noin viidennekseen huippuvuosien tasosta.

– Viime vuosina erityisesti työikäisillä naisilla vähenemää ei ole enää havaittu, vaan päinvastoin pientä kasvua. Taustalla on ylipaino sekä naisten tupakointi.

Uhkana on, että luvut alkavat taas nousta molemmilla sukupuolilla.

Naiset sairastuvat sepelvaltimotautiin kymmenisen vuotta myöhemmin kuin miehet. Estrogeeni suojaa valtimoita vaihdevuosiin asti. Ero kaventuu sen jälkeen.

– Vaikka kolesteroliarvot olisivat olleet nelikymppisenä loistavat, vaihdevuosi-iässä ne saattavat olla ihan muuta. Siksi kolesteroli kannattaisi mittauttaa uudestaan. Ikääntyneillä naisilla, kuten miehilläkin, sepelvaltimotauti on yhä yleisin kuolinsyy, Hekkala sanoo.

Koska naiset sairastuvat vanhempana, diagnoosi voi syntyä viiveellä.

– 80-vuotiaalla naisella on usein paljon muitakin sairauksia sekä yleistä raihnaisuutta, jolloin infarktin oireiden tulkinta voi olla hankalampaa.

Joskus kyse on Takotsubo-kohtauksesta. Japaninkielinen sana tarkoittaa mustekalapyydystä, jota varjoainekuvauksessa nähtävä sydämen ääriviiva muistuttaa. Suomessa kohtausta nimitetään myös särkyneen sydämen syndroomaksi.

Se on oireiltaan samanlainen kuin infarkti, mutta aiheuttaja on toinen. Kohtauksen laukaisee voimakas adrenaliinin purskahdus, joka johtuu usein jostain dramaattisesta uutisesta. Sellainen voi olla puolison kuolema. Joskus aiheuttaja voi olla ilouutinen, kuten lottovoitto.

– Varjoainekuvauksessa todetaan terveet tai vain vähän sairaat sepelvaltimot eikä lainkaan valtimoa tukkivaa verihyytymää, mutta osa sydämestä on kuin lamaantuneessa tilassa. Potilaista 90 prosenttia on naisia. Takotsubo hoituu lääkityksellä.

Näin sydäninfarkti hoidetaan

Sydäninfarktissa tukkeutunut suoni avataan tavallisesti pallolaajennuksella. Jos sitä ei voida heti tehdä, potilaalle annetaan ensin liuotushoito, jolla hyytymä yritetään poistaa. Jos verisuoniahtaumia on monessa kohdassa, voidaan myöhemmin tehdä ohitusleikkaus.

Operaatiot eivät kuitenkaan paranna sepelvaltimotautia itsessään.

– Siksi tarvitaan jatkuvaa lääkitystä ja elintapahoitoa. Muuten infarkti voi uusia.

Kaikille aloitetaan veren hyytymistä estävä aspiriini. Lisäksi määrätään kolesteroli- ja tarvittaessa verenpainelääke sekä muita lääkkeitä. Hyvät elintavat ovat tärkeät: tupakkatuotteiden käytön lopettaminen, liikunta, sydänterveellinen ruokavalio ja painonhallinta. Myös mielen hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää, sillä jopa 40 prosenttia kärsii infarktin jälkeen alakulosta tai masennuksesta.

– Sydänkuntoutuksessa saa tietoa sairaudesta, lääkkeistä ja omahoidosta sekä vertaistukea. Ongelma on, ettei kuntoutusta ole aina tarjolla.

Sairausloman pituuteen vaikuttaa sydäninfarktin koko. Jos tukkeutunutta verisuonta ei saada ajoissa auki, sydämeen saattaa ehtiä muodostua arpi, joka vaikuttaa pumppauskykyyn. Suuri arpi aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa tai siitä voi seurata hankala rytmihäiriötaipumus. Silloin ei ole paluuta vaikkapa ammattikuljettajaksi.

– Jatkon kannalta oleellisinta on riskitekijöihin vaikuttaminen. Jos siinä onnistutaan, infarktin jälkeen voi elää vuosikausia hyvää elämää. Valitettavasti monien on hankala sitoutua lääkkeisiin tai terveellisiin elintapoihin, etenkin jos tauti ei oirehdi. He uskovat olevansa parantuneita. Siksi joka kolmas saa lähivuosina uuden infarktin.

Lähteet: sydan.fi, Terveyskirjasto ja THL