Diagnoosi oli pienoinen järkytys. Diabetes ei ollut oirehtinut millään tavalla, mutta Erkki Tuominen sai kuulla rutiinilääkärintarkastuksessa, että hänen verensokerinsa oli koholla. Koska muita oireita ei ollut eikä normaalipainoinen, liikunnallinen mies kuulunut elintapojensa puolesta riskiryhmään, verensokeri tarkistettiin monta kertaa. Tilanne ei muuksi muuttunut: Erkillä oli tyypin 2 diabetes.

– Eniten järkytti tajuta, että kyse oli loppuelämän taudista. Se tarkoitti myös loppuelämän lääkitystä, Erkki, 78, muistelee parinkymmenen vuoden takaisia tapahtumia.

Tablettimuotoinen lääkehoito alkoi heti. Erkkiä kehotettiin myös syömään ravitsemussuositusten mukaan ja liikkumaan edelleen aktiivisesti. Ruokavalio ei muuttunut radikaalisti, koska Erkki koki syöneensä aina suhteellisen terveellisesti.

– Varsinaista syytä sairastumiseeni ei löytynyt. Suvussanikaan ei ole tietääkseni muita diabeetikkoja. Tauti voi silti tulla kelle hyvänsä.

Diabetes saatiin nopeasti aika hyvään tasapainoon. Verikokeissa ei tarvinnut käydä kuin kerran vuodessa. Arkeen sairaus ei vaikuttanut millään tavalla, vaan Erkki eli kuten ennenkin. Hän oli jo jäänyt huonon selkänsä takia eläkkeelle työstään poliisin ulosottopuolella, joten diabetes ei haitannut työntekoa. Tuskin se olisi tehnyt niin muutenkaan, sillä Erkki ei tuntenut voivansa huonosti.

– Diabetes pysyi hyvällä mallilla, ja elelin elämääni täysin tyytyväisenä. En osannut arvata, että taudista voisi koitua isompaa harmia.

Erkki oli väärässä. Jouluaatonaattona vuonna 2016 hän sai aivan yllättäen sydäninfarktin. Se ilmoitti itsestään puristavana rintakipuna. Kipu oli niin kova, että Erkki vääntelehti sängyssä. Hänen vaimonsa soitti ambulanssin, joka tuli paikalle pikaisesti.

Ensihoitajat kertoivat, että meneillään oli sydäninfarkti. Erkki kiidätettiin kotoaan Lammilta pillit huutaen Tampereen yliopistolliseen sairaalaan.

– En ollut itse osannut yhdistää kipua sydänkohtaukseen, koska minulla ei ollut koskaan ollut mitään sydänoireita. Oli aikamoinen yllätys, että kyse oli juuri siitä. Tosin oloni oli niin huono, etten oikein tajunnut, mitä tapahtui.

Tampereen yliopistosairaalassa Erkille tehtiin välittömästi pallolaajennus. Infarkti johtui sepelvaltimotaudista. Diabeetikoilla on kolme kertaa muita suurempi riski sairastua sepelvaltimotautiin ja saada sen seurauksena sydäninfarkti. Tämä johtuu siitä, että diabeetikon valtimot ahtautuvat tavallista herkemmin.

Huono verensokeritasapaino nopeuttaa valtimoiden ahtautumista. Mitä huonompi sokeritasapaino on, sitä suurempi on valtimotaudin riski. Valtimotautivaaraa lisäävät myös poikkeavat veren rasva-arvot, korkea verenpaine ja tupakointi.

Kaikki tämä selvisi Erkille vasta myöhemmin. Suurin yllätys oli, että sepelvaltimotauti oli tullut diabeteksen kylkiäisenä. Ihmetystä lisäsi se, että Erkin verensokeritasapainon piti olla kohtuullisen hyvä.

– Aiemmin lääkärissä asioidessani ei ollut paljon painotettu sitä, että diabetes altistaa sepelvaltimotaudille. Verenpaineestakaan ei ollut mitään puhetta. Minulla on ollut verenpainelääkitys vuosikausia, mutta sen avulla paine on pysynyt hyvänä. Se oli ilmeisesti kohdallaan myös infarktin aikana, koska lääkitystä ei sen jälkeen muutettu.

Infarktin iskiessä Erkin mielessä kävi ajatus, onko hengenlähtö edessä. Hän pääsi kuitenkin nopeasti hoitoon, mikä oli olennaisinta selviytymisen kannalta. Pallolaajennuksen jälkeen Erkki oli luottavaisella mielellä. Hänestä pidettiin hyvää huolta, ja lääkäreillä oli selvästi homma hanskassa.

Mies viipyi TAYSissa muutaman vuorokauden, minkä jälkeen hoito jatkui Hämeenlinnassa. Kotiin palatessa hän sai mukaansa ruokaohjeita ja suosituksen alkaa liikkua heti, kun vointi oli riittävän hyvä.

– En ottanut tapahtunutta raskaasti, eikä se liioin muuttanut elämääni pahemmin. Toki jokin fyysisesti rankempi tehtävä jäi pois, ja aloin kiinnittää ruoka-asioihin entistä enemmän huomiota. Liikkuminen alkoi hissun kissun, pienin askelin, koska aluksi olo oli aika heikko. Onneksi vointi palautui pian ennalleen, joten pystyin lisäämään liikuntaa. En harrasta mitään erikoista, vaan lähinnä lenkkeilen.

Sepelvaltimotauti toi luonnollisesti lisää lääkkeitä, mutta osa niistä jäi pois vuoden käytön jälkeen. Myös diabeteslääkitystä lisättiin hieman, jotta tauti saataisiin jälleen mahdollisimman hyvään tasapainoon. Aluksi Erkki kävi seurannassa muutaman kuukauden välein, mutta sittemmin palattiin vuosikontrolliin. Sen yhteydessä otetaan kaikki tarvittavat laboratoriokokeet.

– Sydäninfarkti on tältä erää hoidettu, mutta olen tietoinen vaarasta, että tulevaisuudessa voi käydä samoin. Nyt olen kuitenkin varautunut paremmin tulevaan. Infarktin jälkeen olen etsinyt aktiivisesti tietoa diabeteksen liitännäissairauksista. Aiemmin en tiennyt niistä ja niihin liittyvistä vaaroista juuri mitään.

Erkki  kehottaa muitakin diabeetikkoja aktiivisuuteen. Toivottavaa tietysti olisi, että diabeteksen liitännäistaudeista kerrottaisiin kattavasti lääkärin vastaanotolla jo diagnoosihetkellä. Näin ei kuitenkaan välttämättä käy. Tietoa saa onneksi myöhemminkin lääkäreiltä ja diabeteshoitajilta kyselemällä sekä netistä ja kirjoista.

– Minusta olisi erittäin tärkeää tietää riskit etukäteen, jotta voi varautua niihin ja tehdä tarvittavia elintapamuutoksia. Liitännäissairauksien uhka on hyvä motivaattori. Tuskin kukaan haluaa sairastua ehdoin tahdoin.

Avainsanoja liitännäissairauksien ehkäisyssä ovat terveellinen ruokavalio, painonhallinta, säännöllinen liikunta ja tupakoimattomuus. Samoilla keinoilla myös hoidetaan ja hidastetaan jo alkaneita liitännäissairauksia. Niitä ovat verisuonten kovettumisen ja siitä seuraavan sepelvaltimotaudin lisäksi munuaismuutokset, hermostomuutokset, kuten jalkojen tuntohäiriöt, puutumiset, pistelyt ja levottomat jalat, herkästi syntyvät jalkavammat, silmänpohjanmuutokset sekä erektio-ongelmat. Huono sokeritasapaino aiheuttaa myös suun kuivumista, joka voi altistaa suusairauksille, kuten parodontiitille eli hampaiden kiinnityskudossairaudelle.

– Olen ehkä vähän varpaillani näiden lisäsairauksien takia, mutta en silti ala pelätä niitä. Ei kannata odottaa ja murehtia, että jotakin tulee. Minusta tuntuu, että silloin se jokin tulee varmasti. On parempi elää normaalia elämää ja ottaa lääkkeet ajallaan, Erkki sanoo.