Kierähdät sängyssä kyljeltä toiselle, ja äkkiä huone keinahtaa ylösalaisin ja alkaa pyöriä vinhaa vauhtia. Kuvotus valtaa koko kehon. Onko se menoa nyt?

Tuskinpa. Todennäköisesti kyse on hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta. Se iskee juuri kyljeltä toiselle kääntyessä tai kääntäessä päätä äkillisesti. Se voi olla rajua ja pelottavaa, yleensä silti nimensä mukaisesti hyvänlaatuista.

– Hyvänlaatuinen asentohuimaus on tavallisin huimausta aiheuttava sairaus. Se on korvaperäistä huimausta, joka johtuu toimintahäiriöstä sisäkorvan kaarikäytävissä. Kehon asentoa ja tasapainoa aistiviin nesteen täyttämiin kaarikäytäviin ajelehtiva kivisakka saa aikaan virheaistimuksen, joka tuntuu kiertohuimauksena. Kohtaus tulee ilman ennakko-oireita, sanoo korvatautien erikoislääkäri Riina Niemensivu HYKS Korvaklinikalta.

Asentohuimaus menee ohi minuutissa, usein allekin. Olo voi olla iltapäivään asti vellova, mutta liikkuessa helpottaa. Aluksi askel saattaa olla epävakaa.

– Makuulle ei kannata jäädä, vaan kaikki liike on hyväksi. Istuma-asennossa nukkumisesta uuden kohtauksen pelossa ei ole hyötyä. Huimausta aiheuttavan asennon välttäminen pitkittää sen kestoa.

Ikä altistaa asentohuimaukselle, sillä kyse on rappeutuvan sisäkorvan ongelmasta. Valtaosa sairastuneista onkin yli 65-vuotiaita. Nuorilla asentohuimaus johtuu yleensä pään vammasta, joka on irrottanut kivisakkaa. Lisäksi pitkällinen makuulla olo voi saada sakan ajautumaan väärään paikkaan.

Hoitona käytetään asentohoitoa, jolla kivisakkaa yritetään saada liikutetuksi niin, että oireet lakkaavat. Liikesarja on helppo toteuttaa, mutta vaatii rohkeutta, koska se saa aikaan huimauksen.

– Hyvin tehdyllä asentohoidolla huimaus häviää täysin. Jos ei uskalla tehdä liikkeitä yksin, fysioterapeutti tai lääkäri auttaa. Hoidosta huolimatta huimaus voi uusia, Niemensivu sanoo.

Myös Ménièren tauti ja vestibulaarineuriitti eli tasapainoelimen tulehdus aiheuttavat voimakasta kiertohuimausta ja pahoinvointia. Ménièren taudille on tyypillistä myös korvan lukkiutuminen, voimistuva humina ja kuulon aleneminen kohtauksen aikana. Oireet katoavat vuorokaudessa. Kohtaukset uusivat ja johtavat lopulta kuulon pysyvään alenemiseen. Syntymekanismina pidetään sisäkorvan sisältämän nesteen paineen nousua. Usein kohtauksen laukaisee stressi.

– Parantavaa hoitoa ei ole, mutta kohtaukset lievenevät ajan myötä. Tasapainoharjoituksista on hyötyä, koska niillä ehkäistään kaatumiset. Kun ruokavaliosta  vähennetään suolaa, nestepaineen nousua voidaan jossain määrin hallita.

Vestibulaarineuriitin taustalla on ehkä virustulehdus. Pahin huimaus kestää pari vuorokautta. Se jatkuu lievempänä viikoista kuukausiin.

– Hoidossa avainsana on lähteä liikkeelle heti, kun pystyy. Se nopeuttaa paranemista.

Apua, taju lähtee! Aamulla ylös pompatessa silmissä mustenee ja tuntuu, että jalat eivät kanna. Pitääkö olla huolissaan?

– Jos asiaan ei liity muita oireita kuin hetkellinen silmien sumeneminen, kyse on luultavimmin siitä, että verenpaine ei ehdi nousta yhtä nopeasti kuin ylösnousija. Jos paine laskee, verta menee vähemmän aivoihin ja se tuntuu huimauksena. Se voi joskus johtaa pyörtymiseen, sanoo neurologian erikoislääkäri Laura Mäkitie HUS Neurokeskuksesta.

Tajunnan menetyksen syy tulee selvittää lääkärissä. Ikääntyneillä matala verenpaine voi johtua jostain verisuonten tai sydämen sairaudesta. Jos huimaus tulee rasituksessa, lenkkeillessä tai pihatöissä, merkki on hälyttävä. Jos ilmestyy rintakipuakin, lähde kiireesti lääkäriin.

– Huimaus voi johtua myös jostain lääkkeestä. Verenpainelääkekin voi aiheuttaa sitä, jos se laskee paineen liian alas. Omin päin lääkettä ei pidä lopettaa, koska haitta voi olla suurempi kuin hyöty.

Niska-hartiaseudun jumi aiheuttaa huimausta, joka tuntuu voimakkaana vippauksena esimerkiksi päätä kääntäessä puolelta toiselle, kun lähtee ylittämään katua. Tunne menee äkkiä ohi, mutta voi toistua monta kertaa päivässä. Jo nelikymppisillä taustalla voi olla kaularangan kulumaa.

– Paras lääke on pitää lihaksensa kunnossa. Venyttely yksin ei riitä, vaan tärkeintä on lihaskuntojumppa. Se laukaisee myös parhaiten jännitystä. Lihasrelaksantit hoitavat vain oiretta, ja nekin voivat aiheuttaa sivuvaikutuksenaan huimausta.

Paniikkihäiriöön liittyy usein huimausta. Kaatumisen pelko voi aiheuttaa tai lisätä sitä.

– Mikä tahansa voimakas tunnekuohu voi aiheuttaa huimauksenomaista tunnetta. Se menee ohi, kun kuohu laantuu, Mäkitie sanoo.

Ääreishermosairauksissa, kuten diabetekseen liittyvässä polyneuropatiassa, potilas voi kokea huimausta jaloissa. Kyse on lähinnä tasapainon epävarmuudesta, ei varsinaisesta huimauksesta. 

– Tasapainovaikeudet voivat johtua myös heikosta lihasvoimasta. Huono näkö edesauttaa huimaustuntemuksen syntyä.

Seniorien huimauksen taustalla on monia syitä: kaularangan kulumaa, kaihia ja ääreishermovauriota ja lääkitystä päälle.

– Syyn selvittäminen vaatii joskus salapoliisityötä, mutta useimmiten se selviää haastattelulla ja lääkärin tutkimuksella. Lääkäriin kannattaisi mennä, jos huimausta ei ole ollut ennen tai jos se on rajua.

Huimaus lisääntyy vanhetessa. Suurin osa yli 85-vuotiaista kokee sitä.

Joskus harvoin äkillinen huimaus voi viestiä aivoinfarktista tai -verenvuodosta. Silloin siihen liittyy yleensä käden tai jalan häiriöitä, puhevaikeutta ja halvausoireita. On soitettava heti hätänumeroon. Minuutit ratkaisevat, Mäkitie sanoo.

Huimaus syö elämänlaatua. Kohtauksen pelko saa eristäytymään kotiin. Miten voisi välttyä keljulta vaivalta?

– Korvaperäistä huimausta ei voi ehkäistä elämäntavoilla, mutta paljon liikkuvilla, aktiivisilla ihmisillä on vähemmän asentohuimausta. Liikkumisesta voi ehkä olla huimausta ehkäisevää hyötyä, Riina Niemensivu sanoo.

Liika alkoholi, rasvainen ruoka ja hoitamaton verenpaine rappeuttavat aivoja. Mitä kuluneemmat aivot, sitä suurempi aivosairauksien riski. Aivojen on vaikea ylläpitää tasapainoa. Liikunta ja pieni hallittu horjahtelu kehittävät tasapainoa.

Kasvata siis voimiasi, seiso yhdellä jalalla ja kävele epätasaisessa maastossa. Hyvä tasapaino voi korvata huonoa näköäkin.

Päivitetty 16.5.2021 – Ilmestynyt 8.3.2020