Pippa Laukka kertoo suorasanaisesti tv-ohjelmassa Olet mitä syöt, miten omilla valinnoillaan voi päästä parempaan elämään.

Hän kyllä ymmärtää, että näistäkin asioista voi olla eri mieltä. Silti ihmisten pitää voida keskustella keskenään ilman vihapuhetta tai henkilökohtaisuuksiin menevää pilkkaa.

Miksi ihmiset ovat yhä painavampia? Miksi painonhallinta on niin vaikeaa?

Paljon puhutaan kaupungistumisesta, teknologisoitumisesta ja ruokakulttuurista. Lähtökohtaisesti ihminen on mukavuudenhaluinen, mikä johtaa siihen, että on helpompi tehdä huonoja valintoja.

Kun on hyvät kulkuyhteydet, on vaikeampi valita vaikka pyöräily tai kävely työpaikalle siirtymiseen. Lisäksi on isoja yhteiskunnallisia asioita, kuten ruuan ja sokerin verotus tai elintarvikkeiden pakkauskoot.

Voiko olla tervettä ylipainoa?

Voi olla. Lihavuus ja ylipaino ovat kaksi eri asiaa. Lihavuus ei ole terveellistä. Nykyään voidaan tutkia jo ennakoivasti oireita, jotka voivat johtaa sairauksiin.

Esimerkiksi matala-asteinen tulehdus tai insuliiniresistenssi ovat tiloja, jotka kehittyvät nimenomaan painonnousun myötä. On selvää, että lihava keho ei voi hyvin, vaikka itsellä olisikin terve olo.

Kaikenlaiset kehot ovat mielestäni kauniita, ja on kehopositiivista pitää itsestään huolta. Kaiken kokoisena voi laittaa lenkkarit jalkaan ja lähteä kävelylle.

Oma käyttäytymisemme vaikuttaa eniten hyvinvointiimme, sairauksien ehkäisyyn ja terveyteemme. Ihmiset toivovat yleensä eniten sitä, että voivat elää aktiivista elämää itsenäisenä, toimintakykyisenä ja terveenä mahdollisimman pitkään.

Olet mitä syöt -ohjelmassa osallistujat toteuttavat elämäntapamuutosta johdollasi. Miksi ohjelma herättää voimakkaita mielipiteitä?

Tällä kaudella olen saanut enimmäkseen myönteistä palautetta. On tosi hienoa, että ihmiset jakavat fiiliksiään siitä, mitä he ovat saaneet ohjelmasta irti.

Moni tuntuu saaneen vinkkejä ja tsemppiä omaan arkeensa, eli ohjelma on toiminut hieman kuin etävalmentajana.

Tuntuu voimaannuttavalta kuulla, ettei työmme ole mennyt hukkaan. Yksittäisiä kielteisiä viestejä tulee, mutta ei paljon. En ole suututtanut isoa ihmisjoukkoa, ehkä he ovat jo suuttuneet!

Koit ikävän ylilyönnin ohjelman viime kaudella. Mitä tapahtui?

Sain ihmisiltä viestiä, että netissä pyörii video, jossa kehopositiivisuusaktivisti esiintyy teatterin lavalla. Yhden naisen performanssissa hän haistatteli räppibiisin soidessa taustalla ja piteli käsissään ilmapalloa, jossa oli kuvani.

Sitten pallo räjäytettiin, ja yleisö hurrasi sille. Minusta se oli ikävää ja epäasiallista. Asioista voi olla eri mieltä, mutta olisi tärkeää osata keskustella eikä esittää mielipiteitä vihamielisesti.

Video meni yli ymmärrykseni siitä, mitä on sananvapaus. Siksi Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe vihapuheesta resonoi minuun. Tämä oli juuri sellainen esimerkki, mihin suuntaan meidän ei pitäisi mennä.

Ensin ajattelin tehdä asiasta rikosilmoituksen, vaikka julkisuudessa ei voikaan olla herkkähipiäinen. Nyt olen päättänyt, että annan asian olla, koska muuta vastaavaa ei ole ilmaantunut – vaikka video olikin mielestäni väärin tehty.

Millaista kehonkuvaa haluat antaa omille tyttärillesi?

Yritän kehua ja kertoa, että välitän ja pidän heitä ihanina. Välitän myös tekojen avulla eli teen ruokaa tai välipaloja, viikonloppuisin herkuttelemme usein brunssilla yhdessä.

On tärkeää olla arvostelematta itseään tai muita ihmisiä. En puristele kylkiäni tai kommentoi tyttöjeni ulkonäköä negatiivisesti.

Toivon, että äitinä voin olla myös esimerkkinä siitä, miten on hyvä käydä lenkillä, mennä ajoissa nukkumaan ja pitää itsestään huolta. Silloin osoittaa arvostusta itseään kohtaan.

Miten teillä kotona syödään?

Hyvin perinteiseen lautasmalliin, ja pidämme huolta säännöllisistä ateriaväleistä. Koska perheessä on urheilevia nuoria, yritän jatkuvasti skarpata ennakoinnissa.

Ruokaa pitää olla valmiina, joten teen sitä varastoon esimerkiksi edellisenä iltana. Kun tulee nälkä, on liian myöhäistä keitellä perunoita. Mieheni ja keskimmäinen tytär ovat innostuneet kasvisruuista, joten nykyään liha on korvautunut kasviksilla 50-prosenttisesti.

Täytät tänä vuonna 50 vuotta. Mitä ajatuksia se herättää?

Vastaranta näkyy, ja ymmärrän, ettei täällä olla ikuisesti. Tärkeintä on ollut oppia arvostamaan asioita ja sanomaan ei sellaiselle, joka ei tunnu omalta.

Tämän talven aikana olen treenannut entistä enemmän ja systemaattisemmin triathlonvalmentajani kanssa. Olen elämäni kunnossa ja odotan uteliaana sekä jännityksellä, mitä seuraavat vuosikymmenet tuovat tullessaan.

Olet kirjoittanut kolme kirjaa. Onko tälle vuodelle suunnitelmissa uutta?

Nykyään pidän enemmän luentoja. Kirjojen suhteen on tuntunut pitkään siltä, että pajatso on tyhjennetty.

Olen vuodattanut olemassaoleviin teoksiini kaiken sen tiedon, joka minulle on kertynyt lääkärin ammatista vuosien aikana. Ohjelman myötä olen pohtinut ruokaan ja resepteihin liittyvää kirjaa, mutta siihen pitää olla palo. Tällä hetkellä siihen ei ole aikaa.

Paljastatko vielä jonkin salaisuutesi?

Puhun itsekseni ääneen, kun olen yksin kotona. Tämä taipumus on selvästi lisääntynyt viime vuosina. Etenkin jos sosiaalinen elämäni on kovin vilkasta kodin ulkopuolella, omituinen itsekseen höpöttely jää päälle.