Hikoilua säätelee autonomisen hermoston sympaattinen osa. Kuumassa ja fyysisen rasituksen aikana hikoilu lisääntyy. Se on kehon keino säätää termostaattia viileämmälle.

Joskus yöhikoilua voi voimistaa makuuhuoneen korkea lämpötila tai liian paksu ja hengittämätön peitto. Myös nukahtaminen on vaikeampaa, jos huone on kovin kuuma. Uneen vaipuminen onnistuu parhaiten sopivan viileässä. Yöhikoilu rikkoo unta. Kannattaa käyttää mahdollisimman kevyttä ja hengittävää peittoa. Saatavilla on myös älymateriaalista valmistettuja petauspatjoja, jotka reagoivat kehon lämpötilaan ja viilentävät hikistä nukkujaa.

Naisilla yöhikoilu saattaa alkaa usein jo ennen kuukautisten loppumista. Se johtuu hormonaalisista muutoksista, erityisesti estrogeenin tuotannon hiipumisesta. Yleensä yöhikoilu ei ole kuitenkaan ainoa oire, vaan vaihdevuosiin liittyy myös esimerkiksi mielialan vaihtelua ja kuumia aaltoja päivisin. Hormonit vaikuttavat paljon unen laatuun ja mielialaan. Myös miehille voi tulla vaihdevuosioireita testosteronitason laskun vuoksi.

Hormonikorvaushoito on tehokas keino hillitä vaihdevuosista johtuvaa yöhikoilua. Se voi vaikuttaa myönteisesti muuhunkin elämään, kuten mielialaan. Jos on väsynyt, nukkuu huonosti ja hikoilee, kannattaa mennä gynekologille. Hormonikorvaushoitoa voidaan annostella esimerkiksi geelin tai laastarin muodossa. Hoito ei kuitenkaan sovellu kaikille, esimerkiksi rintasyövän sairastaneille.

Alkoholi vaikuttaa suoraan hikoilua säätelevään autonomiseen hermostoon. Tämän voi testata helposti itse. Jos on vaikka juonut muutaman oluen saunan jälkeen ja huomannut, että on alkanut hikoilla enemmän, kannattaa jättää olut pois ja katsoa, tapahtuuko muutosta.

Jotkin lääkitykset voivat muuttaa unen rakennetta ja altistaa painajaisille. Painajaiset puolestaan voivat aiheuttaa yöhikoilua.

Toiset hikoilevat enemmän kuin toiset ilman, että taustalla olisi mitään sen kummempaa. Jos on aina hikoillut runsaasti öisin, ei tarvitse olla huolissaan. Jos hikoilu alkaa yhtäkkiä, lisääntyy ja vie unet, kannattaa mennä lääkäriin. Jos yöhikoiluun liittyy tahatonta laihtumista, taustalla voi olla jopa pahanlaatuinen sairaus.

Uniapneassa esiintyy yöllisiä hengityskatkoja. Sairautta on syytä epäillä, jos hikoilee yöllä ja on aamuisin oudon väsynyt. Moni sairastaa tietämättään. Uniapneapotilaat eivät suinkaan aina ole ylipainoisia. Jos ylipainoa on, jo pieni laihtuminen auttaa. Uniapneaa kannattaa hoitaa, sillä hoitamattomana se altistaa voimakkaasti erilaisille sydän- ja verisuonitapahtumille. Erityisesti vaikean ja keskivaikean uniapnean tärkein hoitomuoto on CPAP- eli ylipainehoito, joka pitää hengitystiet avoinna. Joskus voidaan käyttää myös uniapneakiskoa.

Myös bakteeri- ja virustulehdukset voivat hikoiluttaa öisin, mutta silloin oireena on usein myös lämpöä tai kuumeilua. Aina hikoilun syytä ei löydetä.

Myös ahdistuneisuus voi hikoiluttaa yöllä. Silloin jää herkästi miettimään asioita, jotka unohtuvat päivällä, kun on paljon muuta tekemistä. Kannattaakin mennä herkästi juttelemaan ammattilaisen, esimerkiksi työterveyspsykologin, kanssa. Myös erilaisista terapiamuodoista voi saada apua erityisesti pitkittyneeseen ahdistuneisuuteen. Joskus lääkehoitokin on paikallaan.

Asiantuntija: yleislääkäri Emilia Lagus, Terveystalo.

Lähde: www.kaypahoito.fi