Unihalvauksessa visuaaliset harha-aistimukset voivat olla melkein mitä vain. Vuoteen vieressä voi nähdä vaikkapa hyönteisen, hirviön, mummon, punasilmäisen paholaisen, irtokäden tai avaruusolennon. Tavallista on läsnäolon kokemus, erityisesti pahan ja ilkeän olennon läsnäolo. Myös ääni- ja tuntohallusinaatiot voivat olla häijyjä. Sängyn alta saattaa kuulua paholaisen puhetta. Voi tuntua kuin joku tarttuisi nilkasta, istuisi sängyssä tai vetäisi peittoa. Jotkut kokevat kehosta poistumisen ja tuntevat leijailevansa kattoon. Myös niin sanotut ufosieppaukset tapahtuvat mitä ilmeisemmin unihalvauksen aikana.

Pahuuden kokemuksen ajatellaan liittyvän uhkansäätelyjärjestelmän toimintaan. Säkkipimeässä syysillassa,

Kelmeästi valaistulla polulla mieleen saattaa juolahtaa, että puskan takaa voisi hyökätä sarjamurhaaja. Tällöin uhkansäätelyjärjestelmä hälyttää vaarasta. Kognitiivinen kontrolli kuitenkin laimentaa tunteen, ja ihminen alkaa järkeillä, ettei ole mitään hätää, kuvittelin vain. Unessa voi käydä vähän vastaavalla tavalla, mutta mikään ei pehmitä uhkakokemusta, koska valvetilan kognitiivista säätelyä ei ole. Tällöin pelot pääsevät vellomaan valtoimenaan. Syntyy pelon, kauhun ja pahuuden kokemus.

Unihalvaus iskee useimmiten selällään nukkuessa. Tämä on vahvin ja melkeinpä ainoa löydetty yhteys, mutta sen syytä ei tiedetä. Hengitystehokkuus ei ole selällään nukkuessa yhtä hyvä kuin kyljellään uinaillessa tai valveilla. Usein ihminen menee vielä paniikkiin, jolloin kierrokset nousevat ja hengitys salpautuu. Voi tuntua siltä, että paha olento istuu rinnan päällä tai kuristaa kurkusta.

Unihalvaus iskee usein nukahtaessa, joten nukkumaan kannattaa mennä kyljellään. Unissaan voi kuitenkin kierähtää selälleen. Kehon lämpöön reagoivat tyynyt saattavat helpottaa kyljellään nukkumista. Yksi keino on ommella tennispallo yöpaidan selkäpuolelle. Uniapnea kulkee käsikkäin unihalvauksen kanssa, mikä saattaa liittyä hengitysongelmiin. Uniapneassa uni häiriintyy hengityskatkosten vuoksi vähän samalla tavalla kuin jos nukkuisi meluisassa paikassa tai heräisi auton tööttäykseen.

Kehosta poistumisen kokemus liittyy todennäköisesti ohimo- ja päälakilohkojen toimintaan eli alueeseen, joka yhdistelee tietoa eri aistikanavista ja on mukana muodostamassa kehollisuuden kokemusta. Jos nostaa käden eteensä, tietää, että se on oma käsi eikä jonkun toisen. Jos tämä säätely häiriintyy, minuuden sijainti voikin liukua katon rajaan.

Unihalvauksella on yhteys kofeiinipitoisten juomien, energiajuomien ja alkoholin nauttimiseen. Alkoholi keventää unta, vähentää vilkeunen määrää sekä sotkee unen ja valvetilan mekanismeja.

Unihalvaukset ovat yleisempiä nuorilla aikuisilla. Ajatellaan, että ne voisivat liittyä valvomiseen ja intensiiviseen elämänrytmiin. Jos valvoo pitkään, unet ovat levottomampia. Unihalvauksia on tavallista enemmän vuorotyöläisillä ja unettomuudesta kärsivillä. Jos unen laatu on huono esimerkiksi ympäristön häiriöäänien vuoksi, uni keskeytyy ja tulee mikroheräämisiä, joita ihminen ei usein edes muista.

Yli kahden tunnin päiväunet altistavat unihalvauksille, mutta syytä tähän ei tiedetä. Pitkiä päiväunia kannattaakin välttää. Ne saattavat myös pahentaa unettomuutta. Toisaalta valvominen ja stressi lisäävät alttiutta unihalvaukseen. Stressihormonien erittyminen saa ihmisen varpailleen ja valppaaksi. Myös traumaattiset kokemukset ja voimakas suru altistavat unihalvaukselle.

Jos unihalvaukset toistuvat, ratkaisukeskeinen tai kognitiivinen käyttäytymisterapia voi lievittää ahdistusta ja nukahtamispelkoja. Myös sopivat rentoutuskeinot saattavat auttaa, sillä toistuvat unihalvaukset voivat aiheuttaa jopa nukahtamisen pelkoa. Rentoutuminen vähentää nukahtamiseen liittyvää stressiä ja ahdistusta. Jos yöpuulle käyminen hirvittää, myös nukkumispaikan vaihtaminen voi hetkellisesti auttaa.

Unihalvauksessa tahdonalaiset lihakset ovat lamaantuneet. Halvauksen voi kuitenkin koettaa rikkoa yrittämällä jotain pientä liikettä, kuten varpaiden tai sormien liikuttelua tai käden nyrkkiin puristamista.

Asiantuntija: yliopistotutkija Jukka Häkkinen, Helsingin yliopisto

Lähde: www.terveyskirjasto.fi