Siitepölyallergiaa, katupölyä vai kevätflunssaa – Näin selvität, mikä saa nenän ja silmät vuotamaan
Tunnista ja hoida oikein
Siitepölyallergiaa, katupölyä vai kevätflunssaa – Näin selvität, mikä saa nenän ja silmät vuotamaan
Keväisen niiskutuksen syytä ei aina ole helppo tunnistaa. Jos kyse on siitepölystä, lievätkin allergiaoireet kannattaa hoitaa. Siitepölyallergia saattaa yllättää aikuisenkin, ja joskus sen voi laukaista muutto toiseen asuinympäristöön.
14.4.2023
 |
Apu

Aivastuttaa, nenä vuotaa ja silmät kutiavat. Pää tuntuu tukkoiselta. Keväällä syytä kehnoon oloon voi olla vaikea varmasti tietää: onko kyseessä alkava flunssa, ilmaa likaava katupöly vai siite­pölyallergia, jota kannattaisi hoitaa?

Yksi selkeä johtolanka on, esiintyykö oireita joka kevät. Siitepölyallergia alkaa tavallisesti jo kouluiässä tai varhaisaikuisuudessa, jolloin moni tunnistaa, että oireilu alkaa aina samoihin aikoihin. On kuitenkin mahdollista, että siitepölyallergian oireita ilmaantuu vasta aikuisena.

– Joskus laukaiseva tekijä voi olla esimerkiksi muutto toiseen asuinympäristöön, sanoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Sanna Salmi Helsingin yliopistollisesta sairaalasta. Hän erikoistuu keuhkosairauksiin ja allergologiaan.

Siitepölyallergian tyypillisiä oireita ovat vesimäinen, molemminpuolinen nuha, aivastelu, tukkoisuus ja nenän kutina. Usein silmät punoittavat, kutisevat ja kirvelevät. Välillä oireet voivat olla lievempiä ja välillä voimakkaampia. Siitepölyn määrä vaikuttaa niihin.

– Katupöly aiheuttaa samankaltaisia oireita. Aina ei ole helppoa erottaa, kummasta oireet johtuvat, ja usein ne voivat aiheutua molemmista, Salmi sanoo.

Siitepölyallergiassa oireita on yleensä päivittäin niin kauan kuin siitepölyä on ilmassa. Katupölystä johtuvat oireet rauhoittuvat, kun kadut on puhdistettu.

Toki niiskutus voi liittyä myös virus­infektioon, kuten flunssaan. Usein muutaman päivän nuhaisuus johtuu siitä. Joillakin syy on krooninen rinosinuiitti eli pitkäaikainen nenän sivuonteloiden tulehdus. Lisäksi jokin rakenteellinen seikka voi aiheuttaa nenän tukkoisuutta. Näissä oireita on kuitenkin ympäri vuoden.

– Kasvojen kipu tai paineentunne sekä hajuaistin aleneminen eivät ole allergisen nuhan oireita, vaan liittyvät joko akuuttiin tulehdukseen tai pitkäaikaiseen nenän sivuonteloiden tulehdukseen.

Allergialääkkeitä voi yleensä kokeilla itsenäisesti

Taipumus allergiaan on perinnöllistä. Usein siitepölyallergisella on atopiatausta eli atooppista ihottumaa tai ruoka-allergioita lapsuudessa. Myös ympäristötekijät, kuten altistuminen tupakansavulle tai ilmansaasteet, saattavat lisätä riskiä.

Eniten riesaa suomalaisilla on koivusta, joka kukkii huhtikuun lopulta kesäkuun puoliväliin. Oireilu voi alkaa jo aiemminkin, koska valtaosa koivuallergisista saa oireita myös lepästä ja pähkinäpensaasta. Lisäksi ulkomailta kantautuu siitepölyä jo ennen Suomen kukintaa.

Jos oireiden syy on epäselvä, mutta oireet ovat lieviä, Salmi neuvoo kokeilemaan ensiavuksi siitepölyallergian itsehoitovalmisteita. Jos ne auttavat, diagnoosia ei ole tarve varmistaa lääkäriltä.

– Mutta jos oireet jatkuvat tai pahentuvat, on syytä mennä vastaanotolle, jotta voidaan pois sulkea muut sairaudet ja tehdä tarvittaessa allergiakokeita.

Lääkäriin tulee mennä myös, jos allergiaoireisiin liittyy pitkittynyttä yskää, hengityksen vinkumista tai hengenahdistusta. Se voi viitata astmaan, jonka riskiä allerginen nuha lisää.

Silmätipat, tabletit ja nenäsuihkeet käyttöön

Siitepöly­allergian itsehoidossa käytetään antihistamiinitabletteja ja kortisoninenäsuihketta, joka hoitaa tehokkaasti allergista tulehdusta. Nenäsuihkeiden kortisonia on turha pelätä, sillä muualle elimistöön imeytyvän kortisonin määrä on minimaalinen. Haittaa siitä ei koidu.

Suihkuttelu kannattaa aloittaa jo ennen oireita, koska teho alkaa vasta noin viikon säännöllisen käytön jälkeen.

– Nenän tukihoitona kannattaa käyttää suolavesihuuhtelua esimerkiksi nenäkannulla. Se huuhtoo pois allergeenejä ja limaa. Kortisonitipat annostellaan nenään vasta huuhtelun jälkeen, koska silloin ne tehoavat paremmin, Salmi sanoo.

Jos kortisonisuihkeet kuivattavat nenän limakalvoja, kannattaa käyttää myös kosteuttavaa hoitosuihketta.

– Iäkkäämmillä ihmisillä ja vaihde­vuosi-ikäisillä naisilla limakalvot saattavat kuivua jopa niin, että ne vuotavat verta. Silloin kortisonisuihkeen annostelua voi harventaa. Sitä voi käyttää esimerkiksi kerran päivässä tai joka toinen päivä.

Usein tarvitaan myös antihistamiinitabletteja. Nykyajan antihistamiinit eivät yleensä väsytä, mutta väsymys on yksi allergiaoireista. Antihistamiinia ei tarvitse aloittaa etukäteen, se tehoaa nopeasti.

Silmäoireita voi helpottaa antihistamiini- tai kromogligaattitipoilla. Tehossa ei ole juuri eroa, mutta antihistamiinitippoja ei saa käyttää kuin neljä viikkoa.

– Kaikkien lääkkeiden kohdalla on tärkeää muistaa noudattaa annosteluohjeita. Näin hoito on turvallista ja tehokasta.

Alle 12-vuotiaiden lasten allergisen nuhan hoito tehdään yhdessä lääkärin kanssa.

Ulkoilla voi tavalliseen tapaan

Lievätkin siitepöly­allergian oireet kannattaa hoitaa, koska olo usein sen myötä helpottuu.

– Kannattaa ainakin kokeilla, mitä tapahtuu. Hoidon tavoitteena on, että elämä jatkuisi suht normaalina: pystyy nukkumaan heräämättä tukkoisuuteen ja selviytyy päivän askareista.

Lääkitystä tulisi jatkaa niin pitkään kuin siitepölyä on ilmassa. Välillä voi kokeilla, pärjäisikö jo ilman. Jos oireet palaavat, käyttöä voi jatkaa huoletta. Pieni tauko ei lisää oireita. Satunnaisesta käytöstä ei kuitenkaan ole hyötyä, koska suihke tai tabletti silloin tällöin ei lievitä allergista tulehdusta.

– Oireita ja hoidon tehoa voi seurata kännykkäsovelluksilla. Tästä voi olla hyötyä myös, jos lääkäri kyselee asiasta.

Ulkoilu ja liikunta on hyväksi terveydelle, ja liikkumalla luonnossa voi jopa himpun verran siedättää itseään siite­pölyä vastaan. Se yksin ei kuitenkaan riitä oireiden hoidoksi.

– Joku saattaa kuvitella, että kun käyttää lääkkeitä, menettää ulkoilun tuoman vasteen, mutta näin ei ole. Lääkkeet päinvastoin mahdollistavat sen, että voi ulkoilla tavalliseen tapaan, Salmi sanoo.

Vähiten siitepölyä on ilmassa sateen jälkeen ja eniten tuulisella ja aurinkoisella säällä. Myös vuorokauden ajalla on väliä: niukimmin siitepölyä on aikaisin aamulla. Tarkat siitepölymäärät voi tarkistaa norkko.fi-sivustolta. Tarvittaessa ulkoillessa voi käyttää FFP2-hengityssuojainta.

Aiemmin siitepölyallergisia neuvottiin välttämään pyykin kuivattamista ja petivaatteiden tuulettamista ulkona, ravistamaan ulkovaatteet sisälle tullessa ja huuhtelemaan hiukset iltaisin.

– Nykyään ajatellaan, ettei mitään tarvitse välttää vain välttämisen vuoksi. Toki jos oireet haittaavat elämää lääkehoidosta huolimatta, näitäkin ohjeita kannattaa kokeilla.

Sopisiko siedättää?

Siedätyshoito on ainoa hoito, jolla siitepölyallergian oireet saattavat ­hävitä täysin. Siedätyksessä ­lisätään sietokykyä allergeenia kohtaan.

– Siedätyshoito vaikuttaa ihmisen puolustusjärjestelmässä allergisen sairauden syyhyn niin, että allergiaa ylläpitävä puolustusjärjestelmä tasapainottuu, Sanna Salmi selittää.

Heinä- ja koivuallergiasiedätys toteutetaan pääasiassa tableteilla. Ensimmäinen kielenalustabletti otetaan siedätyshoitoon perehtyneen hoitajan vastaanotolla. Sen jälkeen hoito jatkuu kotona: yksi tabletti päivässä kolmen vuoden ajan.

– Siedätystä harkitaan, jos perushoito ei auta riittävästi. Se ei paranna allergiaa, mutta sen ansiosta lievinä siitepölykausina ei välttämättä tarvitse lainkaan lääkitystä.

Hoito aloitetaan vasta, kun siitepölykausi on päättynyt.

Kommentoi »