Jotta voisi ymmärtää matala-asteista tulehdusta, on ensin puhuttava tulehduksesta ylipäätään. Se ei nimittäin ole pelkästään ikävä juttu, vaan puolustusjärjestelmämme tapa reagoida elimistöön kuulumattomiin asioihin. Näitä ovat esimerkiksi taudinaiheuttajat, kuten virukset ja bakteerit, ja vierasesineet, kuten tikku sormessa.

Tulehdus saa alkunsa, kun solujen välittäjä­aineet kutsuvat paikalle valkosoluja tuhoamaan tunkeilijat, esimerkiksi flunssaviruksen tai märkivän haavan bakteerit. Tällainen tulehdus on lyhytkestoinen ja sammuu, kun taudinaiheuttajista on päästy ja tilanne korjattu.

Matala-asteinen tulehdus on toista maata. Se on elimistön lievä, krooninen tulehdus. Se jää päälle eikä sammu, kuten kuuluisi, vaan välittäjäaineet kutsuvat valko­soluja töihin jatkuvasti. Tulehdus muuttuu parantavasta sairastuttavaksi.

Krooninen tulehdus voi saada alkunsa bakteerin vaikutuksesta. Yksi esimerkki on parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudoksen tulehdus. Siinä tulehdusbakteerit voivat levitä suusta muualle elimistöön ja kylvää sinne tulehdusta. Siksi suun terveydestä on tärkeä pitää huolta – se ei vaikuta vain suuhun, vaan koko terveyteen.

Runsas rasvakudos voi sekin johtaa matala-­asteiseen tulehdukseen. Kun elimistössä on paljon rasvakudosta, rasva­solut paisuvat. Se ei ole niiden luontainen tila, ja elimistö alkaa korjata niitä. Syntyy pitkäkestoinen tulehdusreaktio.

Matala-asteinen tulehdus on katala tila, joka voi johtaa terveysongelmiin eri osissa elimistöä.

Ensinnäkin se voi saada aikaan tulehdusmuutoksia verisuonten seinämissä. Ne taas voivat aiheuttaa valtimotautia, ateroskleroosia. Silloin verisuonet ahtautuvat, eikä veri pääse virtaamaan niissä yhtä sujuvasti kuin aiemmin. Pahim­millaan seuraus voi olla sydän- tai aivoinfarkti.

Toiseksi matala-asteinen tulehdus saattaa vaikuttaa keskushermostoon ja olla yhteydessä sen rappeumasairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin. Seurauksena saattaa olla myös mielialaongelmia. Lisäksi matala-asteinen tulehdus voi olla osallisena syövän ja 2 tyypin diabeteksen syntyyn.

Ei välttämättä mistään. Krooninen, lievä tulehdus ei itsessään aiheuta oireita – ainoastaan siitä johtuvat terveysongelmat aiheuttavat. Niinpä asiaa onkin vaikea havaita itse. Jatkuva väsymys, alakulo ja flunssakierre voivat kuitenkin olla merkkejä siitä, että elimistön puolustusjärjestelmässä on jotain pielessä. Kannattaa myös katsoa peiliin: jos ylipainoa on kertynyt ja elintavat rempallaan, kehossa saattaa kyteä ongelma.

Matala-asteinen tulehdus ei kuitenkaan liity vain ylipainoon, vaan se voi jyllätä myös hoikan tai normaalipainoisen elimistössä esimerkiksi stressin, hoitamattomien hampaiden tai tupakoinnin vuoksi.

Tavallisin mittari on herkkä CRP. Se mitataan verikokeella, ja se kertoo, kuinka paljon elimistössä on C-reaktiivista proteiinia. Tulehdustiloissa CRP:n määrä nousee. Jos CRP-arvo on vähintään 2–3 milligrammaa litrassa eikä ihmisellä ole infektiota, kuten flunssaa, kyseessä saattaa olla matala-­asteinen tulehdus. Siitä voi kertoa myös koholla oleva huono LDL-kolesteroli tai verensokeri.

Ruokavaliolla on paljon merkitystä. Matala-­asteinen tulehdus saa pontta ruoka­valiosta, joka nostaa aterian jälkeistä verensokeria ja veren rasva-arvoja tavallista pidemmäksi aikaa. Näin vaikuttavia ruokia ovat tyydyttyneet rasvat, sokeri ja vaaleat viljat. Pahinta on, jos niitä syö usein. Silloin tällöin herkuttelu ei tietenkään tuhoa kenenkään terveyttä.

Huonot rasvat ja hiilihydraatit muokkaavat myös suoliston mikrobistoa epäedulliseen suuntaan. Huonokuntoisella suolistolla on puolestaan yhteys matala-asteiseen tulehdukseen.

Jos mielii välttyä ongelmilta tai taltuttaa ne, kannattaa välttää eläinrasvoja, sokeria ja höttöhiilihydraatteja. Ne voi korvata kasviksilla, runsaskuituisilla täysjyväviljoilla ja hyvillä rasvoilla: rypsi- ja oliiviöljyllä, avokadolla sekä pähkinöillä.

Kasviksissa ja täysjyväviljoissa on paljon ­ravintokuitua, josta suoliston hyvät mikrobit pitävät. Kun ne voivat hyvin, matala-asteinen tulehduskin on epätodennäköisempi. Kuitupitoinen ruokavalio pitää myös verensokerin tasaisempana. Kasviksissa, hedelmissä ja varsinkin marjoissa on myös paljon antioksidantteja, jotka suitsivat tulehdusta.

Ruokarytmilläkin voi olla väliä. Jatkuva napostelu saa aikaan sen, että verensokeri pysyy korkealla myös aterioiden välissä. Huonoin juttu on, jos välipalat ovat sokeri- ja rasvapitoisia herkkuja. Siksi napostelua kannattaa välttää. Pätkäpaastostakaan ei ole ainakaan haittaa.

Fyysinen aktiivisuus taltuttaa tulehdusta, sillä se aiheuttaa muutoksia tulehdukseen liittyvissä välittäjäaineissa. Siksi liikkumattomuus on haitallista. Ihan kaikki liike on hyväksi. Siihen lasketaan pienikin puuhastelu, puutarhatyöt, arkiaskareet ja kävely.

Reippaammasta liikunnasta on kuitenkin ­lisähyötyä. Sen avulla verenkiertoelimistön ja lihaksiston kunto paranevat. Istumista olisi hyvä vähentää.

Erityisesti matala-asteista tulehdusta taltuttaa lihaskuntoharjoittelu. Mitä enemmän kehossa on lihasta verrattuna rasvaan, sen parempi. Liikunta vähentää myös haitallista vatsa­ontelon rasvaa, vaikka paino ei laskisi.

Matala-asteisen tulehduksen riskiä lisäävät samat huonot elintavat, jotka ovat monen muunkin kansansairauden taustalla: ylipaino, tupakointi, runsas alkoholin käyttö, vähäinen nukkuminen ja stressi.

Jos painoa on kertynyt yli suositusten, elimistössä on runsaasti rasvakudosta, joka lietsoo tulehdusta. Siksi ylipainoa kannattaa pyrkiä välttämään. Erityisen haitallista on vyötärölihavuus. Siinä ylimääräinen rasva kertyy keskivartaloon, sisäelinten ja suolten ympärille sekä maksaan. Tämä rasvakudos ylläpitää tulehdusreaktiota.

Pitkäkestoinen stressi ja huonot unet voivat nekin lisätä matala-asteista tulehdusta. Yöunista ei kannatakaan tinkiä ja palautumiselle sekä levolle on hyvä pyhittää oma aikansa.

Myös tupakointi ja alkoholi lietsovat tulehdusta, joten savuke kannattaa tumpata heti eikä kannata juoda kovin usein tai paljon.

Matala-asteiseen tulehdukseen ei ole lääkehoitoa, vaan parannuskeino on elintapojen rukkaaminen. Tiedetään kuitenkin, että esimerkiksi korkean kolesterolin hoidossa käytetyt statiinit vähentävät elimistön tulehdusta.

Asiantuntija: yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen, Terveystalo.