Kihelmöintiä, jomotusta, polttoa tai muulla tavoin ikäviä tuntemuksia. Levottomien jalkojen oireita on usein vaikea kuvailla täsmällisesti.

– Kyseessä ei ole välttämättä kivulias vaan epämiellyttävä tunne, joka pakottaa liikuttamaan jalkoja, kertoo tutkija Aaro Salminen, joka työskentelee Helmholtz Zentrum München -tutkimuskeskuksessa Saksassa.

Tuntemukset tulevat etenkin levossa iltaisin ja öisin – silloin kun rentoutuu television tai kirjan edessä tai käy sänkyyn. Yksi sairauden suuri haitta onkin sen vaikutus uneen. Ihmisen voi olla vaikea nukahtaa ja pysyä unessa, koska tarve liikuttaa jalkoja on niin suuri. On pakko kävellä vaikka ympyrää tai heilutella jalkoja, jotta tuntemukset helpottavat.

Univaje väsyttää päivisin ja heikentää terveyttä ja elämänlaatua. Pitkäaikainen unettomuus on yhteydessä esimerkiksi kohonneeseen verenpaineeseen, tyypin 2 diabetekseen ja sydäntauteihin.

Levottomien jalkojen oireyhtymän vakavuutta voi olla vaikea ymmärtää. Aaro Salminen arvelee, että Hassisen Koneen hitti on luonut sille vähän hassun maineen.

– Potilaat sanovat, ettei sairautta usein oteta kauhean vakavasti. Ne, jotka eivät siitä kärsi, ehkä ajattelevat, että kyllä minunkin jalkani ovat välillä levottomat. Sairaus on kuitenkin erittäin haitallinen.

Aukottomasti ei tiedetä, mikä levottomat jalat aiheuttaa.

– Geneettinen tutkimus näyttäisi viittaavan hermoston kehityksen mekanismiin. Jotkut ovat ehdottaneet, että aivojen raudanpuute olisi oireiden syy, ja jotkut uskovat, että taustalla olisi dopamiiniaineenvaihdunta. Varmuutta ei ole, Salminen sanoo.

Hän itse havaitsi väitöstutkimuksessaan, että taustalla voi olla jalkojen hapenpuute. Tutkimuksessa potilaiden iholta mitattiin jalkojen hapensaantia.

– Oireiden aikana potilailla oli matalammat happitasot kuin terveillä.

Asiasta tarvitaan kuitenkin lisätutkimusta. Nykyään Salminen tutkii levottomien jalkojen perinnöllisyyttä. Sairaus kulkee usein suvussa. Riskiä lisäävät useat asiat perimässä, mutta etenkin vaikutusta näyttäisi olevan MEIS1-nimisellä geenillä.

Muillakin tekijöillä on näppinsä pelissä sairastumisessa. Yksi tällainen on raudanpuute. Sitä potevilla on suurempi riski sairastua. Raudanpuute voi näkyä anemiana tai alhaisena varastorautana. Anemiassa veren hemoglobiiniarvo on matala, miehillä alle 134 g/l ja naisilla alle 117 g/l. Varastoraudan mittarina käytetään ferritiiniä. Sen ongelma on, että se nousee kudostuhossa.

– Nivelreumassa ferritiini voi olla toistakin sataa, vaikka potilaalla on rautavaje. Luotettavampaa on tällöin määrittää trans­ferriinin saturaatio. Kuitenkin jos ferritiini on matala, merkitsee se rautavajetta, sanoo terveyskeskuslääkäri ja Apu-­klinikan asiantuntija Tapani Kiminkinen.

Lue lisää: Ferritiiniarvoni 697 ylittää roimasti viitearvot – Lääkärin mielestä ylisuuret rautavarastot miehillä tavallisia – Mistä on kyse? Apu-klinikka vastaa

Naisilla oireyhtymä on yleisempi kuin miehillä. Sitä selittävät raskaudet.

– Monilla naisilla tulee levottomien jalkojen oireita raskauden aikana, usein viimeisinä raskauskuukausina. Synnytyksen jälkeen ne usein häviävät, mutta saattavat palata myöhemmin, Aaro Salminen kertoo.

Lapsettomilla naisilla sairauden yleisyys on sama kuin miehillä.

Ikä lisää riskiä sairastua, ja oireet voivat pahentua vanhemmiten. Myös munuaissairaat kärsivät usein levottomista jaloista, etenkin, jos tarvitsevat dialyysihoitoa.

Sairauden tunnistaminen voi olla hankalaa. Kun Tapani Kiminkisen potilas kertoo jalkojen kihelmöinnistä, ensiksi tämä kuuntelee potilaan kuvausta oireista ja katsoo, miltä jalat näyttävät. Yleensä levottomat jalat eivät näy päällepäin, mutta sääret kannattaa tarkistaa, sillä verenkiertohäiriön merkit voivat olla yhteydessä tuntemuksiin.

– Ikääntyessä kaikenlaiset kolotukset lisääntyvät, samoin lääkitykset. Koleste­rolilääkkeet statiinit voivat joskus tuoda lihasoireita, Kiminkinen sanoo.

Polyneuropatia, joka liittyy esimerkiksi diabetekseen, voi myös aiheuttaa samanlaisia tuntemuksia.

Joskus levottomat jalat saattavat mennä sekaisin ”suonenvetojen” eli lihaskramppien kanssa. Krampissa lihas supistuu äkisti ja tuntuu kipua. Joillakin jalat voivat puolestaan nytkähtää juuri, kun on vaipumassa uneen. Sekään ei liity sairauteen.

Levottomien jalkojen oireyhtymän vaikeus vaihtelee. Vain osa tarvitsee lääkehoitoa. Apu ei ole kuitenkaan taattu, sillä sairautta voi olla hyvinkin vaikea hoitaa.

– Jotkin hoidot sopivat osalle, kun taas osa ei löydä apua oikein mistään, Aaro Salminen sanoo.

Jos potilaalla on raudanpuute, se on syytä korjata aluksi. Jo se voi auttaa.

– Jos rautavarastot ovat matalahkot, nostetaan ne ja katsotaan, miten se vaikuttaa. Vanhemmalla iällä rautalisää pitää syödä puoli vuotta, joskus vuosikin, että varastot täyttyvät, Kiminkinen sanoo.

Hän muistuttaa, että raudanpuutteen syy pitää aina ensin selvittää. Joskus sen taustalla saattaa olla esimerkiksi verenvuoto suolistossa tai syöpä. Hedelmällisessä iässä olevilla naisilla runsaat kuukautiset voivat tuoda rautavajetta.

Aina lisärauta ei ole ratkaisu tai se ei riitä. Silloin levottomia jalkoja voidaan yrittää hoitaa dopamiinin kaltaisesti toimivilla lääkkeillä, kuten pramipeksolilla. Sitä käytetään myös Parkinsonin taudin hoidossa. Dopamiini on tärkeä hermoston välittäjäaine.

– Levottomissa jaloissa riittää jo hyvin pieni annos iltaisin. Jos se ei toimi, annosta voi kokeilla nostaa yhden kerran. Annoksen lisääminen tästä saattaa jopa pahentaa oireita, Kiminkinen sanoo.

Aaro Salminen kertoo, että osalla lääke helpottaa oireita hyvinkin nopeasti, jo ensimmäisestä annoksesta.

– Huono puoli on, että vaikutus voi hävitä kuukausien tai vuosien saatossa.

Vaikeissa tapauksissa hoidoksi voidaan kokeilla pregabaliinia, jota käytetään kroonisen kivun hoidossa. Tavallisesta tulehduskipulääkkeestä ei ole hyötyä.

Potilailla on omia keinoja lievittää oloa.

– Monet sanovat, että stressi vaikuttaa oireisiin. Joitakin auttaa lämpöhaude, toiset tarpovat lumihangessa. Jalkojen hieronta voi helpottaa oloa ja se, että pysyy liikkeessä iltaisin, Salminen kertoo.

Television tai kirjan eteen ei siis välttämättä kannata jämähtää pitkäksi aikaa.

Keskustelupalstoilla puhutaan myös magnesiumlisän käytöstä ja kofeiinin välttelystä. Näiden vaikutuksista ei ole tutkimusnäyttöä.