Kenelle gluteeni on vaarallista?
Terveys ja hyvinvointi
Kenelle gluteeni on vaarallista?
Keliaakikko ei voi syödä vehnää, ruista tai ohraa. Mutta onko gluteenittomasta dieetistä hyötyä niille, jotka näitä viljoja voivat syödä?
4.9.2014
 |
Apu

Tällä viikolla, 1.-7. syyskuuta, vietetään valtakunnallista Keliakiaviikkoa. Sen teemana on: Pakko olla sairaan tarkka. Slogan tarkoittaa, että keliakiaa sairastava ei voi syödä hitustakaan vehnää, ohraa eikä ruista. Gluteeniton ruoka on keliaakikon ainoa lääke. Gluteenista on tullut kuitenkin monille mörkö, vaikka keliakiasta ei olisikaan kyse.

Onko gluteeni vaarallista muillekin kuin diagnosoiduille keliaakikoille, keliakiatutkija ja Tampereen yliopiston sisätautiopin professori Katri Kaukinen?

- Tiedetään, että vehnän, ohran ja rukiin sisältämä gluteeni voi aiheuttaa ongelmia, jos aikuisella tai lapsella on vilja-allergia. Lisäksi viime vuosina on opittu, että osa ihmisistä ei siedä gluteenia, vaikka ei sairastaisi keliakiaa tai vilja-allergiaa. Tällöin puhutaan gluteeniherkkyydestä, josta on tieteellistä näyttöä. Siihen pitää suhtautua kyllä hyvin kriittisesti, sillä kaikki vatsavaivat eivät johdu gluteenista. Vielä ei pystytä sanomaan, onko yliherkkyys elinikäinen tauti, vaatiiko se ehdottoman ruokavalion ja liittyykö siihen samanlaisia komplikaatio-ongelmia kuten keliakiaan.

- Kaikilla heillä, jotka kokevat gluteenittomuuden helpottavan oloa, ei ole kyse viljayliherkkyydestä.

Onko gluteenittomassa dieetissä vaaroja?

- Gluteenittomat tuotteet ovat ravintoarvoltaan heikkolaatuisempia, jolloin kuidun, joidenkin vitamiinien ja hivenaineiden saanti jää helposti vähäisemmäksi. Uhka on sekin, jos ehkä tylsänmakuinen gluteeniton leipä päällystetään reilusti ja rasvaisesti, jolloin paino voi alkaa nousta.

- Mahdollinen keliakia on aina tärkeätä diagnosoida. Lääketieteellisesti pitää olla minusta perusteltua, miksi esimerkiksi kasvuikäinen olisi tiukalla välttämisruokavaliolla, jos diagnoosi ei ole selkeä.

Näettekö mitään syitä siirtyä gluteenittomaan dieettiin, jos henkilö ei kärsi keliakiasta, vilja-allergiasta tai viljayliherkkyydestä?

- En näe. Tosin jos aikuinen ihminen kokee, että voi paremmin jollakin ruokavaliolla, totta kai hän saa niin tehdä – kunhan muistaa, että ruokavalio pysyy monipuolisena.

Onko gluteenia syytä pelätä?

- Vehnä, ohra ja ruis ovat meidän tärkeitä peruselintarvikkeita kautta historian. Pitää muistaa niiden tuomat hyödyt: kuidut, ravinteet ja vitamiinit. Keliakiaa on korkeimmillaan kahdella prosentilla väestöstä, vehnäallergia on paljon harvinaisempi. Rohkeimmillaan viljayliherkkyyttä on arvioitu olevan kuudella prosentilla. Suurimmalle osalle viljat eivät ole mikään mörkö.

Keskustelupalstoilla arvellaan myös, että gluteenin jättämällä voi parantaa astman tai diabeteksen. Totta vai tarua?

- Siitä ei ole vahvaa näyttöä. Ei ole saatu vahvaa näyttöä siitäkään, että keliaakikolla gluteeniton dieetti estäisi astman tai diabeteksen puhkeamisen.

Pitääkö paikkansa käsitys, että gluteeniton dieetti laihduttaisi?

- Silloinhan kaikki keliaakikot olisivat superlaihoja! Kuten monet keliaakikot tietävät, dieetti on rankkaa, eikä itsestään laihduttavaa.

Teksti Eija Kallioniemi

Kommentoi »