Sydänkohtaus voi iskeä missä iässä vain. Riskiä voi kuitenkin pienentää helpoilla vinkeillä. Sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn olisi hyvä keskittyä kaiken ikää, mutta miehen kannattaisi herätä viimeistään 40 vuoden iässä – naisten taas viimeistään vaihdevuosien alkaessa.

Sydänkohtauksen riskiin vaikuttavat monet tekijät, kuten kolesteroli, verensokeri (diabetes nostaa riskiä) ja verenpaine. Myös lähisukulaisten sydän- ja verisuonitaudit voivat viitata kasvaneeseen riskiin. Omien veriarvojen selvittäminen auttaa miettimään, miten elintapoja voisi muuttaa.

Sydän- ja verisuonitautiriskiä lisäävät tupakointi, korkea verenpaine, alkoholi, korkea kolesteroli, ylipaino, liikunnan puute ja vähän kasviksia ja hedelmiä sisältävä ruokavalio. Tupakoinnin lopettaminen on yksi tärkeimmistä terveysteoista, minkä itselleen voi tehdä.

Verenpaine on normaali, kun se on alle 130/85 mmHg. Koholla se on, kun paine on 140/90 tai enemmän. Verenpainetta voi alentaa vähentämällä suolaa, liikkumalla riittävästi ja laihduttamalla ylipainoa pois. Myös jo mainittu tupakoinnin lopettaminen auttaa. Mikäli verenpaine on näiden toimien jälkeen yhä koholla, tarvitaan verenpainelääkkeitä.

Jo kaksi ja puoli tuntia kohtuullista liikuntaa viikossa vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä kolmanneksella. Reipas liikunta on vielä tehokkaampaa, mutta kaikki urheilu on hyödyllistä.

Kokonaiskolesterolin pitäisi olla alle 5 mmol/l. Huonon LDL-kolesterolin pitäisi olla alle 3. Kolesteroliin voi vaikuttaa ruokavaliolla ja tarvittaessa lääkityksellä. Ruoka-aineista kuitujen ja kasviperäisen ruoan ja marjojen lisääminen auttaa parantamaan kolesterolia.

Täältä löydät Finriski-laskurin, joka selvittää, miten suuri riski sinulla on sairastua sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen.

Lähteet: Guardian, Terveyskirjasto, Apu, THL

Katso myös:

Sydäninfarkti: Tunnista oireet ja hakeudu ajoissa hoitoon

Sydänairaudet: oireet, hoito, riskit

Selvyys laboratoriotuloksiin - lue tästä, mitä lyhenteet tarkoittavat