Millä mielellä laskeudut tänä vuonna jouluun? Monella tekemättömät työt surisevat kärpäsinä korvissa, ja väsymys käy jäseniin. Vielä pitäisi ehtiä tehdä monta asiaa, joita ilman joulu ei tule. Kello käy ja kiukuttaa, hiiteen koko joulu!  

Vuodenkiertoon liittyvistä juhlista juuri jouluun latautuu usein eniten odotuksia: sen tulisi olla tietynlainen. Eri elämänvaiheissa juhlaan myös valmistaudutaan eri tavoin.

Nuorenparin joulu on erilainen kuin lapsiperheen ja yksinäisen joulu erilainen kuin sukujoulu. Joulut ovat erilaisia, mutta eivät toistaan parempia tai huonompia. 

– Ei ole yhtä oikeanlaista joulua, vaan todella laaja kirjo erilaisia tapoja viettää sitä. Arvottaminen ja vertaaminen tulisi pitää minimissä, sanoo Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen. 

Monet meistä kantavat tiedostamattaan edellisten sukupolvien näkemyksiä siitä, millainen on oikea joulu ja kuinka se tehdään monenlaisen touhuamisen kautta. Joskus tämä voi muodostua taakaksi.

Kannattaa kysyä itseltään, millaisia tuntemuksia joulun ajatteleminen herättää. Tuleeko siitä energiaa, jonka varassa tuntuu hyvältä valmistella juhlaa vai iskeekö turhautuminen ja paniikki? Jos itse tehty joulu on tärkeää, sen tekemisestä useimmiten myös nauttii. Moni kokee olevansa jouluihminen, mutta toisille joulu on vain muutama hiljaisempi päivä vuodessa. 

On tärkeää miettiä, miksi toistaa vanhoja malleja. Aikuinen ihminen voi valita ja siirtää saamastaan perinnöstä arvostamansa asiat ja hylätä ne, joiden on ymmärtänyt tuovan enemmän harmia. Tämä pätee niin lasten kasvatukseen kuin joulun viettoonkin. 

Parhaimmillaan joulunaika suo mahdollisuuden päästää irti sekä antaa kehon ja mielen levätä. Tarvitsemme rituaaleja, jotka rytmittävät aikaa, arkea ja vuodenkiertoa.  

– On tärkeää kuunnella itseään, ettei suorittaisi joulua. Yhtä lailla on olennaista kuunnella läheistensä toiveita. Useimmiten toiveet liittyvät rentoon yhdessäoloon, ei niinkään juhlaviin puitteisiin. 

Varsinkin lapsilta kannattaa kysyä, mikä joulussa on tärkeää ja kivaa. Vastaukset voivat yllättää: ne eivät välttämättä liity lahjojen määrään, vaan esimerkiksi kiireettömiin peli- tai lukuhetkiin perheen kanssa.   

Tapojen muuttaminen on hidasta, koska joulu on vain kerran vuodessa. Vaatii tiedostamista ja useita toistoja, ennen kuin tarpeeton vanha kuoriutuu pois ja uusi saa mahdollisuuden kasvaa. 

Nuoren perheen jouluun siirtyy perinteitä kummankin lapsuudenperheen jouluista. Joskus omat perinteet voivat tuntua ainoilta oikeilta, ja siksi yhteen sovittamisessa ja uusien perinteiden luomisesta kannattaa keskustella avoimesti. 

Joulu luodaan elämäntilanteen ja voimavarojen varaan. Yksineläjät saattavat viettää joulua ystävien kanssa. Joillekin joulu merkitsee työtä, jotkut viettävät sen potilaana sairaalassa, ja toiset pakenevat ulkomaille.    

Jokaisella on lupa tehdä omanlaisensa joulu, vaikka siihen kohdistuisi monenlaisia sukuyhteisön odotuksia.  

– Aikuisuuteen liittyy, että jollekin voi tulla paha mieli, jos kuuntelee omia tarpeitaan ja kieltäytyy esimerkiksi sukujoulusta satojen kilometrien päässä kotoa. Siinä ei yleensä käy kuinkaan, jos asioista pystytään puhumaan.  

Joulun synnyttämät tunteet ovat vahvoja, sillä niiden juuret ovat syvällä varhaisissa kokemuksissa. Muistikuvat ovat usein pyyhkiytyneet aktiivisesta muistista, mutta yksittäinen tuoksu voi palauttaa tunnekokemuksen esiin ei-kielellisestä muistista.  

Parhaimmillaan joulu synnyttää lämpimän muistojen läikähdyksen, ja myönteisiä tunteita halutaan jakaa. Tämä näkyy myös joulunajan hyväntekeväisyyskeräyksissä.  

Joskus joulun yli haluaisi hypätä. Näin voi käydä, jos on juuri eronnut tai läheinen on kuollut. Ensimmäinen joulu ilman tärkeää ihmistä voi olla ristiriitainen. 

– Kaipauksen tunteita ei kuitenkaan tarvitse pelätä tai torjua. Ne kertovat, että menetetty on ollut tärkeä ja hän kulkee mielessä mukana. Tapa viedä haudoille kynttilöitä on kaunis ele muistaa edesmenneitä läheisiä ja tuoda heidät muistoissa yhteen. 

Jos viettää joulua yksin, on hyvä muistuttaa itseään, että ei ole ainut yksinäinen maailmassa. Itseään voi kohdella arvostavasti ja suoda itselleen hyvää, miten sen sitten tekeekin. Erilaisen joulun muistaa usein parhaiten.  

Pysähtyminen voi myös nostaa paineita ja vaikeita tunteita päivänvaloon. Kiireisyys voi paljastua suojaksi, johon on kätkeytynyt.  

Juhlapyhinä kriisiytyneet asiat ja ihmissuhteet vaativat usein huomiota arjen saapuessa. Tämän ammattiauttajat tietävät kokemuksesta. Kipu on hyvä konsultti, jos se ohjaa hakemaan apua. 

– Elämässä on nousuja ja laskuja. Meillä on mahdollisuus kasvaa ja muuttua, muokata elämäämme paremmin omia arvojamme vastaavaksi. Se juuri tekee elämän rikkaaksi ja palkitsevaksi, psykologi Tuija Turunen sanoo.  

Joulu voi olla rento tai riitaisa, haavoittava tai hoitava. Kaikkeen ei voi vaikuttaa, mutta omaan käytökseen voi. Jokainen on omalla panoksellaan vastuussa yhteisestä ilmapiiristä.  

Joulu syntyy joka vuosi uudestaan. Koskaan ei tiedä, millainen siitä tulee. Tuleeko nyt joulu, jota haluaa muistella ja jonka tunnelmaa siirtää eteenpäin?  

Päivitetty 23.12.2019, alkuperäinen juttu ilmestynyt 22.12.2017.