Stressin lisääntyminen ennen lomaa johtuu usein siitä, että kaikki kesken olevat työt yritetään saada valmiiksi. Harvoin tähän on todellista tarvetta. Siksi kannattaisi laittaa asiat tärkeysjärjestykseen: mitä oikeasti pitää saattaa loppuun ja mitä töitä voi jatkaa loman jälkeen? Joitakin tehtäviä voi myös luultavasti siirtää kollegoille.

Sekin auttaa, että valmistelee lomaltapaluuta jo etukäteen. Mieti, mihin tartut ensimmäiseksi, kun olet jälleen sorvin ääressä. Mitä pitää tehdä heti, mikä voi odottaa? Näin töistä on helpompi irrottautua.

Älä turhaan murehdi, miten töissä pärjätään ilman sinua, vaan ohjeista yhteistyökumppaneitasi, kehen he voivat ottaa yhteyttä poissa ollessasi. Jos sinulla ei ole sijaista ja työasiat vaivaavat siksi loman aikana, voit tehdä päätöksen, että luet sähköpostisi esimerkiksi kerran viikossa. Rajaa aika, jonka käytät tähän.

Ole myös itsellesi armollinen. Et ole epäonnistunut, jos jokin työasia nousee lomalla mieleen. Työstressin laukeaminen voi viedä jopa viikon. Tähän vaikuttavat stressin määrä ja tunnelmat lomalle jäädessä.

Joskus stressin laukeaminen näkyy sairastumisena, jolloin esimerkiksi flunssa tai migreeni iskee loman alkajaisiksi. Se viestii, että kuormitus on ollut kovaa ennen lomaa.

Muista, että lomaankin kuuluu pieniä stressipiikkejä. Myös hauskat ja toivotut asiat voivat kuormittaa. Lyhytaikainen stressi ei kuitenkaan ole haitallista, vaan nostaa vireystilaa ja auttaa selviytymään haasteista.

Lomasuunnitelmat auttavat valmistautumaan lomaan. Ne tuovat hyvää fiilistä jo ennen loman alkamista. Lomaa ei silti kannata aikatauluttaa liian tiukkaan. Jos joka päivälle on suunnitteilla jokin aktiviteetti, se saattaa alkaa stressata.

Ole joustava, laiskottele välillä ja tee asioita spontaanisti. Voit myös opetella uusia taitoja ja tutustua uusiin asioihin. Onnistumisen kokemukset tuottavat iloa.

Myös sää vaikuttaa lomasuunnitelmiin. Siksi olisi hyvä, että tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja. Näin et pety, jos jokin juttu onnistu ei huonon sään vuoksi.

Laadi lomasuunnitelmat niiden kanssa, joiden seurassa lomasi vietät. Näin kaikille on luvassa jotain kivaa. Toki tämä vaatii usein kompromisseja. Lasten ja vanhempien toiveet eivät aina kohtaa, eivätkä puolisotkaan välttämättä halua lomalta samoja asioita.

Kaikkea ei ole kuitenkaan pakko tehdä samalla porukalla. Voisitko kerrankin matkustaa ulkomaille ystävän kanssa, jos puolisosi linnoittautuu mieluummin mökille? Tai voisivatko lapset mennä tänä kesänä keskenään mummolaan? Haasta ja riko vanhoja ajatusmalleja ja totuttuja tapoja.

Ei välttämättä ole helppo kieltäytyä sukulaisten kutsuista, koska joku saattaa pahoittaa mielensä. Toisaalta oma mielialasi on miinuksella, jos teet jotain vain siksi, että niin on tehty aina ennenkin. Pohdi, mitä itse aidosti lomalta haluat.

Maisemanvaihdos on usein nopein tapa päästä lomafiilikseen. Se ei tarkoita vain mökkeilyä tai matkoja, vaan yhtä lailla pieniä irtiottoja. Kävele tai pyöräile esimerkiksi toiseen kaupunginosaan, aja bussilla naapurikaupunkiin tai retkeile lähimetsässä. Tutkimusten mukaan etenkin luonnossa oleilu palauttaa ja elvyttää. Riittää, kun istut kannon nokkaan ja kuuntelet lintujen laulua. Mieli rauhoittuu.

Ethän vertaa omia irtiottojasi muiden irtiottoihin. Sosiaalisen median käytön rajaaminen auttaa, sillä toisten lomakuvien katsominen voi latistaa oman loman kivat kokemukset.

Älä kasaa kaikkea hauskaa lomaviikoille, vaan muista palautua myös arjessa. Näin et ole aivan poikki ennen loman alkua. Kesä saattaa jopa tuntua pitemmältä, kun teet kesäfiiliksen tuovia asioita myös ennen ja jälkeen loman, arki-iltoina ja vapaapäivinä.

Loman hyvinvointivaikutuksia ei pysty säilömään. Ne kestävät vain muutaman viikon, koska arki vie nopeasti mennessään. Siksi kannattaa lisätä arjen hyvinvointia ja tuoda lomalla tehdyt mieluisat asiat osaksi arkea. On paljon tärkeämpää, mitä teet lomien välissä, kuin mitä teet lomalla. Lomahan on vain lyhyt poikkeus vuoden sisällä.

Jos arjen kuormitus on kovaa, loma ei aina riitä palautumiseen. Vaarana on silloin työuupumus. Sen oireita ovat muun muassa väsymys, joka ei mene nukkumalla ohi, kyyninen mieliala ja alentunut ammatillinen itsetunto.

Asiantuntija: tutkija Anniina Virtanen, Työterveyslaitos