Miehen sukuhormonin eli testosteronin tuotanto alkaa hiljalleen heiketä keski-iässä. Joidenkin arvioiden mukaan testo­steronitaso saattaa olla normaalia matalampi kolmanneksella yli 75-vuotiaista miehistä.

– Matalaan testosteroniin voivat olla syynä myös tietyt pitkäaikaissairaudet. Muita selkeitä riskitekijöitä ovat huonot elintavat eli vähäinen liikunta, ylipaino ja runsas alkoholinkäyttö, sanoo urologian erikoislääkäri Sakari Jokelainen Mehiläisestä.

Ihan tarkkaan ei tiedetä, miten passiivinen elämäntapa vaikuttaa hormonituotantoon. Tutkimukset ovat joka tapauksessa osoittaneet, että jos pääsääntöisesti makaa sohvalla televisiota katsellen, testo­steronitasot ovat matalammat kuin fyysisesti aktiivisilla miehillä.

Lihavuuden vaikutus perustuu siihen, että testosteroni muuntuu rasvakudoksessa estrogeeniksi. Lisäksi rasvakudos tuottaa toksiineja, jotka vaikuttavat hormonin tuotantoon aivolisäkkeen kautta.

– Ei ole silti selvää, kumpi on muna ja kumpi kana. Johtuuko miesten mahan kasvaminen keski-iässä testosteronin tuotannon vähenemisestä vai väheneekö hormonituotanto lihomisen vuoksi?

Ensisijaista matalan testosteronin hoidossa on elintapojen korjaaminen, ennen kaikkea laihduttaminen. Se auttaa palauttamaan testosteronitason ennalleen tai lähemmäs viitearvoja. Jo muutaman kilon painonpudotus voi nostaa testosteronitasoa.

– Ongelmana on, että lihavan passiivisen miehen on vaikea laihtua. Onneksi laihduttavat lääkkeet ovat tuoneet uutta toivoa, Jokelainen sanoo.

Testosteronivajeen selvin ja ominaisin oire on seksuaalinen haluttomuus. Muita merkkejä ovat alakuloisuus, itkuherkkyys, energian puute, unihäiriöt ja yöhikoilu. Lisäksi voi tulla fyysisiä oireita, kuten lihaskatoa, lihasvoiman heikkenemistä sekä lihas- ja nivelkipuja.

– Samanlaisia oireita liittyy moniin muihinkin sairauksiin, kuten masennukseen. Siksi oikeaa diagnoosia voi olla vaikea saada perusterveydenhuollosta.

Myös kynnys hakea apua on usein miehillä korkea. Sakari Jokelaisen mukaan puoliso raahaa miehen joskus urologin vastaanotolle, kun hän huolestuu, ettei mies ole oma itsensä. Joillakin oireet tulevat puheeksi muiden urologisten tutkimusten yhteydessä.

– Moni on vailla hoitoa, vaikka tarvitsisi sitä kipeästi. Osin tähän vaikuttavat tiedon puute ja joidenkin lääkärien kielteinen suhtautuminen hormonihoitoon.

Toisaalta jotkut mittauttavat testo­steronitasojaan turhaan. Mittaukseen ei tarvita lääkärin lähetettä.

– Mittauksia tulisi tehdä vain, jos epäillään testosteronivajetta. Muista syistä tai varmuuden vuoksi tasoa ei kannattaisi mitata. Jos lukema ei olekaan ihan tapissa, vaikka treenaa kovaa kuntosalilla, siitä voi syntyä psyykkinen ongelma.

Testosteronin viitearvo on miehillä 10–38 nmol/l eli nanomoolia litrassa. Arvot ovat korkeimmillaan aamulla, ja mittauskin pitäisi tehdä silloin.

– Matala arvo pitää todentaa kahdessa mittauksessa, ennen kuin hoito voidaan aloittaa, Jokelainen kertoo.

Korvaushoidon tavoitteena on palauttaa liian matala testosteroni normaalille tasolle. Tavallista korkeampia arvoja ei tavoitella.

– Ei ole hyvä, että testosteroniarvo on hyvin korkea. Liian korkea arvo voi nostaa verenpainetta sekä lisätä sydän- ja verisuonitauteja. Myös veren punasolujen määrä lisääntyy eli veri paksunee.

Hoidon tarve mietitään tapauskohtaisesti. Kaikki eivät edes halua hoitoa.

– Onnistuakseen korvaushoito vaatii hoitomyönteisyyttä ja pysyvän hoitosuhteen. Näin hoito on myös turvallista, Sakari Jokelainen sanoo.

Hoitomuotoja on kaksi: vartalon iholle kerran päivässä levitettävät geelivalmisteet ja pitkävaikutteiset testosteronipistokset. Pistos annetaan sairaanhoitajan vastaanotolla pakaralihakseen. Pistosväli on ylläpitovaiheessa tavallisesti noin 10 viikkoa, hoidon alussa tiheämpi.

– Geeli matkii elimistön omaa testo­steronin tuotantoa. Sen hyvä puoli on vaivattomuus. Huono puoli on, että sitä pitää sivellä iholle joka aamu. Geelin teho voi jäädä vajaaksi kovan hikoilun vuoksi. Imeytymisessäkin on yksilöllisiä eroja.

Geelin levityksen jälkeen pitää välttää ihokontakteja 4–6 tunnin ajan. Tällöin joutuu varomaan pikkulapsia ja lemmikkejä. Myös peseytymistä ja uimista on vältettävä yhtä kauan.

– Aluksi geelin teho on yleensä hyvä, mutta ajan myötä se heikkenee, kun testosteronin oma tuotanto vähenee entisestään. Silloin geeli voidaan joutua vaihtamaan pistoksiin.

Pistosten teho on yleensä voimakkaampi kuin geelin.

– Hinta on kummassakin noin euron per päivä. Myös sivuvaikutukset ovat samat. Tyypillinen haitta on veren paksuuntuminen. Joillekin voi tulla aknea ja hiusten harvenemista. Hoidon aikana ei voi myöskään siittää lapsia.

Lääkärin tehtävä on arvioida, kumpi hoito sopii potilaalle paremmin. Ennen hoidon aloittamista on ymmärrettävä, että korvaushoito on pysyvä, eliniän mittainen. Hoidon aikana voi kuitenkin elää normaalia arkea.

– Seksiä voi harrastaa, mutta testo­steronikorvaushoito ei paranna erektiokykyä. Osalla halut lisääntyvät, mutta kyvyt eivät. Erektiohäiriöön on omat lääkkeensä.

Aivan kaikille korvaushoito ei sovi. Esteitä ovat esimerkiksi miehen rintasyöpä, eturauhassyöpä­epäily tai kesken olevat eturauhassyövän hoidot. Myös korkea hemoglobiini eli ennestään hyvin paksu veri estää hoidon.

Uniapnea tulisi hoitaa ensin, koska siinä on samankaltaisia oireita kuin testosteronivajeessa. Voi olla, ettei korvaushoitoa lopulta tarvitakaan. Hoitoa ei myöskään aloiteta, jos miehen toiveissa on yhä saada perheenlisäystä.

– Yläikärajaa hoidolle ei ole, vaan 90-vuotiaskin voidaan hoitaa, jos hän kokee sen tarpeelliseksi, Sakari Jokelainen sanoo.

Korvaushoidon suurin hyöty on elämänlaadun selkeä paraneminen. Joillakin se ylläpitää myös työkykyä. Hoidon vaikutusta arvioidaan yleensä tietyn määräajan, tavallisesti 6–12 kuukauden, jälkeen.

– Valtaosa hyötyy hoidosta selvästi. Ja vaikka oireet eivät olisi lievittyneet, hoitoa halutaan yleensä jatkaa. Toiveena on, että hyötyä ilmaantuisi myöhemmin. Silloin harkitaan hoidon jatkamista esimerkiksi vuoden ajan.

Asiantuntija: urologian erikoislääkäri, andrologi Sakari Jokelainen, Mehiläinen.