Matkastressi on tuttu riesa melkein jokaiselle reissuunlähtijälle. Jo lentoja ostaessa monen syke nousee ja olo on levoton.

Samaan aikaan voi tuntua sekä kutkuttavalta että ahdistavalta: tiedossa on jotain kivaa, mutta silti matkan onnistuminen saattaa pelottaa. Sujuuko kaikki hyvin? Matkalle pääsy vaatii yleensä paljon rahaa ja aikaa, mutta reissulla viihtymisestä ei ole takeita.

Matkailijan stressitaso on todennäköisesti kaikkein korkeimmalla juuri ennen lähtöä, sanoo Soile Veijola, Lapin yliopiston matkailun kulttuurintutkimuksen professori.

”Ihmisen täytyy silloin organisoida tiettyyn hetkeen mennessä sekä taakse jäävä kodin maailma että mielessään myös tuntemattoman matkakohteen maailma. Rokotukset, oikeiden asioiden mukaan pakkaaminen ja kodin siivoaminen vievät energiaa. Toisaalta monia mietityttää, löytääkö matkakohteesta samat arjessa tarvittavat asiat kuin kotonakin.”

Veijola neuvoo, että stressiä helpottaa, jos lähtijä pystyy hoitamaan isoimmat työhönsä liittyvät haasteet pois jo viikkoa ennen matkaa. Niin stressi omassa arjessa ehtii laskea ennen lähtöä, ja matkailija pystyy rentoutumaan reissuun ja kokemaan sen elämykset syvemmin.

Käytännön asioista huolehtimisen lisäksi lähtemiseen liittyy syvempää, emotionaalista stressiä: haikeutta ja kodin ikävöintiä. Joku voi tuntea jopa syyllisyyttä siitä, jos läheiset eivät pääse matkalle mukaan. Nämä tunteet on hyvä tunnistaa itsessään – ja sitten päättää antaa niiden mennä ohi.

Sisäistä ristiriitaa aiheuttaa usein myös se, että lomamatka mielletään levon, vapauden ja riippumattomuuden olotilaksi. Näin tehdään, vaikka usein suuri osa matkasta on kaikkea muuta kuin rentoutumista.

”Paikasta toiseen siirtymistä reunustaa yleensä rautainen aikatauluhäkki. Ehditäänkö kentälle, entä onko välilaskuissa tarpeeksi siirtymäaikaa”, Veijola kuvailee.

Matkustamiseen liittyy usein käytännön yllätyksiä, joihin ei itse voi varautua tai vaikuttaa: laukku ei vain tule perille tai hotellihuone ei vastaakaan odotuksia. Tällaiset tilanteet saattavat stressata suurestikin. Vaikkei ongelmatilanteita pysty ennakoimaan, omaan reagoimiseen niihin ihminen voi vaikuttaa.

Psykologi Eliisa Niemi-Peltola neuvoo, että reissaajan kannattaa lievittää stressin fyysisiä oireita rentouttamalla kehoa.

”Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, jos keho ylikuumenee, syke nousee ja kädet alkavat täristä stressistä, on tärkeää pysähtyä hetkeksi ja keskittyä hengittämään.”

Tilannetta helpottaa, jos voi ajatella, että matkailu on hauskempaa, kun siihen kuuluu vähän seikkailua. Sattumat ja muutokset ovat osa kokemusta.

Yksi suuri stressitekijä saattaa olla oma matkakumppani. Kuinka monella tavalla reissukaveri voikaan toisinaan ärsyttää! Hän saattaa olla aina liian ajoissa tai myöhässä. Hän voi vaikkapa hukata oman tai jonkun muun passin, laukut tai kameran – ja jotkut tekevät tätä toistuvasti.

”Jos lähtee romanttiselle matkalle uudessa parisuhteessa, kumppani voikin paljastua vaikka alkoholistiksi, tylsimykseksi tai täydeksi psykopaatiksi”, Soile Veijola luettelee.

Riidat matkakumppanin kanssa eivät aina välttämättä johdu kumppanista, vaan ihmiset stressaantuvat ja ärsyyntyvät ylipäänsä, kun tutut ja turvalliset normit puuttuvat, Eliisa Niemi-Peltola sanoo.

”Kun ihminen matkustaa vieraaseen, hyvin erilaiseen kulttuuriin, lyhyelläkin matkalla voi tulla kulttuurishokki.”

Perheenäidit ja -isät kokevat usein stressiä siitä, jos joutuvat valvomaan lapsia lähes vuorotta: syövätkö tenavat buffetaamiaisella muutakin kuin makeaa, ei kai pienin tipahda uima-altaaseen? Samaan aikaan vanhemmat voivat tuntevat syyllisyyttä siitä, etteivät pysty rentoutumaan. Vanhemmuuden stressiä voi lievittää jakamalla vahtivuoroja niin, että kaikki saavat rentoutua välillä oikeasti.

Veijola vinkkaa ohjeeksi, että matkakumppanien kannattaa keskustella jo ennen lähtöä avoimesti kunkin tärkeimmistä toiveista ja siitä, miten ne sovitetaan matkalla yhteen. Riskinä on, että kiltit eivät uskalla kertoa toiveistaan, jolloin he jäävät paitsioon.

”Ihmisten täytyy ottaa kollektiivinen vastuu siitä, että matkan tunnelma pysyy hyvänä. Ei niin, että yksi joutuu koko ajan olemaan hengenluoja ja toinen mököttää. Matka¬seurueessa kaikki vaikuttavat tunnelmaan.”

Jos reissaa perheellä tai porukalla, on hyvä jakaa matkan valmistelun töitä. Yksi voi hankkia lennot, toinen majoitukset, kolmas perehtyä siihen mitä retkiä tehdään. Näin kenellekään ei tule kohtuutonta huolta siitä, että kaikkien matka onnistuu, vaan jokainen on yhtä lailla vastuussa.

Oman stressinsä matkalle tuo se, että arjessa stressaantunut ihminen kokee paineita lepäämisestä. Monella on tunne, että lomalla olisi pakko saada rentouduttua, jotta kotiin palattua jaksaa taas arjessa. Rentoutumisella pystyy ikään kuin oikeuttamaan itselleen matkan kalliin hinnan.

Usein kuitenkin unohtuu, että lepoon kuuluu riittävä uni. Se vaikuttaa stressin määrään ja sietokykyyn olennaisesti.

”Matkailijoista löytyy sekä maksimoijia että optimoijia. Maksimoija haluaa saada kaiken irti valveillaolon hetkistä ja aikatauluttaa päivät tarkkaan”, Veijola kuvailee.

Tämä voi johtaa siihen, että keho on stressitilassa vielä illallakin eikä uni tule. Ylipäänsä voi olla vaikeaa saada lomalla unta, jos sitä ennen on arjessaan viikkoja nipistänyt nukkumisesta. Uni tulee helpommin, jos pystyy poistamaan stressaavia ajatuksia mielestä. Nukahtamisongelmista kärsivien kannattaa harjoitella meditaatiota, Veijola kehottaa.

Hyvään uneen voi vaikuttaa myös niin, että antaa nukkumisen olosuhteille arvoa majoitusta varatessa, esimerkiksi lukemalla muiden matkailijoiden arvioita majapaikan rauhallisuudesta.

Optimoija nukkuu matkalla riittävästi ja varaa aikaa kaikkein mieluisimpiin asioihin.

”Lomailijat linkittävät rentoutumiseen usein alkoholin, mutta se taas heikentää unen laatua”, Veijola muistuttaa.

Ihmiset stressaantuvat hyvin eri asioista, myös matkoilla, psykologi Niemi-Peltola sanoo. Kun itsensä oppii tuntemaan matkailijana, kykenee välttämään sudenkuopat ja rakentamaan matkasta oikeasti nautittavan.

Niemi-Peltola ei silti lähtisi neuvomaan, mihin paikkoihin eri persoonallisuustyyppien tulisi mennä. Hän kehottaa miettimään ennemmin, millä tavalla kukin haluaa reissata.

”Tiedän ihmisiä, jotka mieltävät itsensä erityisherkiksi, mutta he tykkäävät silti matkustaa kaupungin sykkeessä. Heille on tärkeää ottaa välillä omaa aikaa ja hiljentyä, vaikka kävelemällä rauhallisella alueella tai käymällä joogaamassa”, Niemi-Peltola kertoo.

Myös luonnossa oleminen vähentää tutkimusten mukaan stressiä, mutta kaikille luonnossa vaeltaminen ei sovi.

Sekin vaikuttaa stressin määrään ja käsittelyyn, kuinka rutinoitunut matkailija on.

”Paljon kokenut kosmopoliitti kykenee olemaan itsevarma vieraissakin tilanteissa. Toisaalta voi olla, ettei hän koe matkalla enää yhtä helposti pieniä ja ihania ihmetyksen hetkiä, toisin kuin vähemmän matkannut”, Veijola sanoo.

Vaikka matkailisi paljon, kullekin reissulle kannattaa lähteä mahdollisimman avoimin mielin ja hyväksyä uteliaana kaikki uusi, mitä vastaan tulee.

1. Osta mielenrauhaa maksamalla palvelusta. Jos omatoimisten matkojen hankinta stressaa, matkatoimiston käyttäminen auttaa. Niiltä saa myös räätälöityjä valmismatkoja, jotka eivät välttämättä ole pakettimatkoja paljon kalliimpia. Muista myös ulkomaiset matkatoimistot, vaikka Suomessa toimivia säätelevätkin Suomen lait ja kuluttajansuoja.

2. Ota mukaan kirja (ja lelut). Matkalla odottaminen ja viivytykset eivät ole niin stressaavia, kun voi paeta romaanin maailmaan ja varata lapsille tarpeeksi tekemistä.

3. Irti somesta. Jos upeiden matkakuvien päivittäminen someen alkaa tuntua työläältä, pidä matkan aikana somepaasto ja keskity läsnäoloon.

4. Auta muita. Kokeile lähteä matkalle sillä asenteella, että teet jotakin kohteen hyväksi, pienikin asia riittää. Se vie ajatuksiasi pois itsestäsi ja tuo usein hyvää mieltä.

5. Suunnittele käsimatkatavarat. Hermoilua laukun perille saapumisesta voi lieventää pakkaamalla aina tärkeimmät mukaan matkustamoon. Tässä auttaa olennaisten asioiden pakkauslista.

6. Hidastele tietoisesti. Suunnittele matkanteko mahdollisimman helpoksi. Pysähtele reitin varrella, ja vaali kiireettömyyttä.