Flunssaa eli nuhakuumetta aiheuttavia viruksia on yli 200. Koska taudinaiheuttajia on näin paljon, vuoden aikana voi saada useita tartuntoja. Nuhakuumeen ehkäiseminen on hankalaa, sillä flunssavirukset tarttuvat sekä pisaratartuntana aivastaessa tai yskiessä että käsien kautta. Hyvällä käsihygienialla on niiden torjunnassa kuitenkin merkitystä.

Eniten tartuntoja on päiväkoti-ikäisillä lapsilla, jotka sairastavat vuodessa keskimäärin 6–8 flunssaa. Työikäisillä niitä on puolet vähemmän. Tupakointi, keuhkosairaudet ja esimerkiksi vastustuskykyä heikentävät lääkitykset lisäävät riskiä sairastua useampiin flunssiin. Iän myötä tartuntojen määrä vähenee, koska senioreilla on vähemmän lähikontakteja.

Flunssan oireina voi olla kurkkukipua, nenän tukkosuutta ja nuhaa, yskää ja äänen käheytymistä. Kuumetta ei aina ole. Kuumeettomuus ei kuitenkaan tarkoita, että tauti olisi välttämättä lievempi. Yleensä oireilu on pahinta kolmantena tai neljäntenä päivänä flunssan alkamisesta.

Flunssan hoidossa olennaisinta on lepo, oli kuumetta tai ei. Sänkyyn ei tarvitse jäädä makaamaan, vaan voit jaloitella ja ulkoillakin vointisi mukaan. Kuntoliikunnasta on syytä pitää taukoa. Palaa urheiluharrastuksiin vasta, kun kuume ja muut oireet ovat poissa. Puolikuntoisena treenaaminen altistaa sydänlihastulehdukselle, joka voi olla pahimmillaan henkeä uhkaava sairaus.

Kuumetta pitää laskea, kun se nousee 38 asteen tuntumaan tai yli. Flunssa ei taltu nopeammin, jos kärvistelet kuumeen kanssa, vaan voi käydä aivan päinvastoin. Ei ole sinällään väliä, käytätkö kuumelääkkeenä parasetamolia vai tulehduskipulääkkeitä. Ne toimivat yhtä hyvin, mutta parasetamolilla on vähemmän haittavaikutuksia. Tärkeintä on ottaa lääkettä riittävä annos pakkausohjeen mukaan. Pienempi annos ei ole yhtä tehokas.

Muista myös juoda riittävästi, koska kuume haihduttaa kehosta tavallista enemmän nestettä. Riittävä tarkoittaa 2–2,5 litraa vettä, mehuja tai muita alkoholittomia juomia päivässä.

Töihin voit palata yhden kuumeettoman päivän jälkeen, mikäli muut oireet ovat jo lievittyneet. Flunssan tartuttavuus vähenee, kun yskiminen ja aivastelu vähentyvät.

Nenäsuihkeet auttavat tukkoisuuteen ja limaisuuteen. Niitä on kahdenlaisia: limakalvoja supistavia ja turvotusta vähentäviä sekä kortisonia sisältäviä suihkeita, jotka rauhoittavat tulehdusta nenänielun limakalvoilla. Ensiksi mainittuja voi käyttää vain 5–10 päivän ajan. Jos jatkat käyttöä pitempään, tukkoisuus pahenee, sillä limakalvojen turvotus ja limaneritys lisääntyvät. Kortisonisuihkeita voi käyttää turvallisesti pitempään, muutaman viikon ajan.

Usein näiden suihkeiden oheen tarvitaan kosteuttava nenäsuihke, koska molemmat kuivattavat limakalvoja. Myös höyryhengittely kostuttaa nenän limakalvoja.

Kannattaa kokeilla myös nenänhuuhtelukannua. Kun puhdistat nenän eritteistä ensin kannun avulla, nenäsuihkeet vaikuttavat paremmin.

Hunaja rauhoittaa tehokkaasti yskää. Voit lisätä sitä esimerkiksi teehen kolmesti päivässä. Toki voit nauttia sitä teelusikallisen sellaisenaankin. Myös eukalyptus tepsii köhään. Voit lisätä eukalyptustippoja höyryhengitysveteen tai imeskellä eukalyptuspastilleja. Sen sijaan yskänlääkkeiden tehosta ei ole lääketieteellistä tutkimusnäyttöä.

Ärtynyttä kurkunpäätä ja käheyttä voi hoitaa apteekista saatavalla muovisella vesipiippuinhalaattorilla. Se kostuttaa suun ja nielun limakalvoja sekä äänihuulia.

Tutkimusten mukaan sinkki-imeskelytabletit lyhentävät hieman flunssan kestoa. Niiden käyttö on kuitenkin aloitettava vuorokauden sisällä ensioireiden ilmaantumisesta. Muuten niistä ei ole todellista hyötyä. Sama pätee nieluun suihkautettaviin sinkkisuihkeisiin.

Myös C-vitamiinin tehoa on tutkittu, eikä sen säännöllinen käyttö suurinakaan annoksina ehkäise flunssia. Flunssan hoitoon C-vitamiinia voi kokeilla heti oireiden alettua esimerkiksi 6 gramman vuorokausiannoksella. Se voi ehkä hieman lyhentää taudin kestoa. Tavanomaisissa flunssavalmisteissa annokset ovat pieniä, eikä niillä ole vastaavaa merkitystä.

Jos flunssa pitkittyy ja oireet jatkuvat yli kaksi viikkoa, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Vastaanotolle on syytä hakeutua myös, jos flunssaan liittyy voimakasta väsymystä tai yleisvoinnin äkillistä heikkenemistä, hengitysvaikeuksia, voimakasta kipua rintakehässä, särkyä korvassa tai poski- tai otsaonteloissa tai jos kuume nousee uudestaan, kun se ollut jo jonkin aikaa poissa. Flunssaan voi joskus liittyä jälkitautina korva- tai poskiontelotulehdus tai keuhkokuume.

Asiantuntija: yleislääketieteen erikoislääkäri Virpi Jolkkonen, Aava