Terveys ja hyvinvointi
Kysy Kiminkiseltä: Voiko vanhuksen verenpaine olla liian alhainen?
7.5.2018
 |
Apu

Kysymys:

Äitini on asunut jo vuosia palvelutalossa. Veljeni ja minä olemme ottaneet yhteen henkilökunnan kanssa (johtaja on ainoa sairaanhoitajakoulutuksen saanut). Kyse on äidilleni syötettävistä verenpainelääkkeistä (kolmea eri lääkettä). Häntä huimaa silloin tällöin, ja kun olemme mitanneet paineet, niin ne ovat olleet mielestämme liian alhaiset, alapaine joskus jopa 60, joka tapauksessa alle 70, ja yläpaine on ollut vähän yli 100.

Veljeni on nähnyt ja äitinikin kertonut, että häneltä ­mitataan joskus paineet niin, että hän istuu hoitajien välissä sohvalla ja he pitävät jopa käsistä kiinni. Me molemmat pojat olemme jo sen verran iäkkäitä ja verenpainemittauksia kokeneet, että osaamme kyllä mitata oikein ja ihan rauhassa. ”Liian alhaisia” v­erenpainelukemiahan ei kai pysty saamaan? Äitini naapuri, ylipainoinen rouva, on kaatuillut enemmän kuin ­äitini, ja veljeni mittaustulosten mukaan hänen paineensa alittavat paljon äitini alhaisimmat lukemat.

Kuinka yleistä luulet olevan, että kaatumiset johtuvat liian alhaisesta verenpaineesta? Kuinka yleistä mahtaa ­olla, että mittaukset tehdään liian hätiköidysti? Eikö yhdeksänkymppisen ihmisen paineiden pitäisi olla mieluummin hieman yläkanttiin kuin liian alhaiset?

Syön itsekin verenpainelääkettä, mutta aloin puolittaa annosta, kun huimauksia ­alkoi tulla. Ilmoitin asiasta lääkärilleni. Muistan erään kerran, kun ”vahingossa” otin kokonaisen pillerin, ja siitäkös alkoi huimaus.

Vastaus:

Yleisimpiä vanhan ihmisen kaatavan huimauksen syitä ovat muun muassa geraste­niaan liittyvä lihasten ja sitä kautta kehittyvä tasapainon heikkous, sopimaton lääkitys tai lääkkeiden haitat (psyykenlääkkeet – erityisesti bentsodiatsepiinit, opiaatit sekä useisiin lääkkeisiin liittyvä heitehuimaus), aivoverenkierron häiriöt, aorttaläpän vaikea ­ahtauma ja sydämen oman tahdistuksen hiipuminen.

Näihin tilanteisiin liittyy usein niin sanottu ortostaattinen ilmiö: verenpaineen laskeminen pystyasennossa. Sen ­ilmaantumiseen riittää pelkästään pitkittynyt vuodelepo tai muuten vähäinen liikkuminen. Veri palaa jaloista sydämeen ­lihastyön voimalla, joten sen tärkein hoito on liikkuminen. Kuvaamani tilanteet pitää ­sulkea pois.

Verenpaineen seurannan kulmakivi on kotimittaus. Automaattimittarissa on se vaikeus, ­ettei se kykene aistimaan eteisvärinän voimakkuudeltaan vaihtelevia pulssiaaltoja, jolloin tulokseksi voi saada aivan järjettömiä lukemia.

Jos tulos on kovin poikkeava, se pitää tarkistaa uusintamittauksin. Itse käytän vastaanotolla vain perinteistä elohopeamittaria, mutta tietenkin kotimittaukset tehdään automaattisesti.

Verenpaineen ei tulisi kohota iän mukana. Kulttuurissamme elämäntapamme altistavat valtimoiden jäykistymiselle vanhempana. Se vaikuttaa erityisesti ylempään verenpaineeseen, jota on usein vaikea saada jäykistyneissä putkissa ­laskemaan. Kotimittausten keskiarvon tavoitteeksi on paalutettu alle 135/85 mmHg, mikä saa olla reippaasti sen allekin, jos potilaalla on vaikka munuaisten vajaatoiminta, ­sokeritauti tai valtimonkovettumatauti mahdollisine komplikaatioineen. 135/85 mmHg keskiarvotavoite tarkoittaa sitä, että jos paine menee sen yli, tarvitaan jo lääkehoitoa, elleivät elämäntapamuutokset auta. Kovin iäkkäälle yläpaineen rimaa on höllennetty 145 mmHg:iin.

Verenpaine mitataan potilaan istuessa. Mikäli iäkkäällä esiintyy matalia arvoja, pyritään pitämään paine ylhäällä ollessa sellaisena, ettei kanveesi hyökkää vastaan. Tietenkin inaktiviteetista johtuva ortostaattinen huimaus pyritään hoitamaan liikkumalla. Tällöin nopeasti ylös noustua paine hujahtaa alas, mutta kun töppöstä heiluttaa rivakasti toisen eteen, alkaa se vähin erin siitä kohota.

Ainakin kuuntelemalla mittaamalla alempi verenpaine saattaa antaa joskus nollan lukemia (pulssi kuuluu mittarin pohjaan saakka). Tämä on ­harmiton ilmiö, eikä tarkoita sitä, että ihmisestä olisivat jo i­lmat täysin pihalla. Pysymme pystyssä ylemmän verenpaineemme mukana.

Kaatuilemiseen on iäkkäällä monta syytä. Tietenkin yksi on liian topakka verenpainelääkitys. Joskus vika on beetasalpaajalääkkeessä, jota ei enää käytetä verenpaineen hoidossa kuin poikkeustilanteessa. Jos se rajoittaa kovin pulssin kohoamista, voi pystyssä ja liikkuessa pyörryttää. Muutenkin on syytä tutkia, millainen kokonaislääkitys on käytössä.

Nähdäkseni äitisi verenpainetta mitataan oikein pystyasennossa. Silloin totellaan ylempää painelukemaa, eikä sitä tule laskea niin alas, että huimaa. Jos sitten verenpaine alkaa ikäihmisellä huidella kahtasataa, pitää siihenkin reagoida, ettei sisuskumi aivoissa puhkea.

Keskitie on ­vanhana hyvä: paine ei saa olla liian matala eikä liian korkea. Myös iäkkään korkeaa painetta pitää hoitaa.

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.