Aloitetaan helposta asiasta. Kyllä, sokeriton versio on parempi sekä hampaille että muutenkin terveydelle. Silti myös sokerittomat energiajuomat ovat haitallisia hampaille, koska ne ovat happamia. Kahvin ph on keskimäärin 5 ja energiajuomien noin 3. Siksi kahvi on hampaille parempi. Kahvi sisältää myös runsaasti polyfenolisia yhdisteitä ja kaliumia, ja ne lienevät ainakin osittain kahvilla havaittujen terveysvaikutusten taustalla. Energiajuomilla ei ole huomattu mitään terveysvaikutuksia.

Jos juo vaikkapa lasillisen sokeritonta energiajuomaa 5 minuutissa, vaikutus hampaisiin jäänee melko pieneksi. Sen jälkeen voisi syödä esimerkiksi desin luonnonjogurttia, jos haluaa kumota nopeasti hampaisiin kohdistuvan happohyökkäyksen. Mikäli lipittelee ison purkin (5 dl) energiajuomaa hitaasti pitkällä aikavälillä, happohyökkäys luonnollisesti pitenee. Mitä pidempään happoa on suussa, sen huonompi hampaille. Jos siis juo energiajuomaa, kannattaisi kiskaista juoma nopeasti, ainakin jos kyse on jokapäiväisestä tavasta.

Energiajuomien käyttöön yhdistyy paljolti elämäntapa, varsinkin nuorilla. Niiden huono maine perustunee paitsi edellä mainittuihin vaikutuksiin myös siihen, että juomista on tullut keino pysyä pitkään valveilla sekä saada itsensä toimintakykyiseksi huonon yöunen jälkeen. Huonot yöunet ja surkea uni-valverytmi lisäävät puolestaan sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, riskiä. Tutkimusten perusteella runsaasti energiajuomia käyttävillä on viisi kertaa enemmän unihäiriöitä ja kolme kertaa enemmän hermostuneisuutta ja rauhattomuutta kuin ei-käyttäjillä. Energiajuomat liittyvät siis unihäiriöiden kautta heikkoon terveyteen. Energiajuomien käyttöön näyttävät liittyvän myös epäterveelliset ravitsemustottumukset.

Jos uni- ja hammasasiat jätetään pois laskuista, sokerittomilla energiajuomilla ei ole voitu osoittaa mitään erityisen haitallisia vaikutuksia, kun niitä käytetään maltillisia määriä tai satunnaisesti päiväaikaan vaikkapa kahvin sijaan. Runsas kulutus, esimerkiksi puoli litraa päivässä, voi johtaa sydämen rytmihäiriöihin, jos siihen on geneettinen alttius. Joissakin tutkimuksissa on havaittu lievää verenpaineen nousua, mutta sama on havaittu myös kahvilla. Kahvitutkimuksista tiedetään, että säännöllisessä käytössä verenpaineen nousu häviää tai sen vaikutus muuttuu minimaaliseksi. Energiajuomien mahdollinen vaikutus verenpaineeseen on osittain epäselvä.

Jos siis tuntee tarvitsevansa pienen annoksen sokeritonta energiajuomaa kahvin sijaan, en pitäisi sitä mitenkään umpisurkeana asiana terveydelle – hampaille se on toki aina huonompi. Suurimmalle osalle ihmisistä on ihan ok juoda pieni purkki sokeritonta energiajuomaa pari kertaa viikossa. Toisaalta myös keinotekoisesti makeutetut energiajuomat voivat ylläpitää makean tarvetta ja siten altistaa säännölliselle makean syönnille, toisin kuin esimerkiksi mustan kahvin juominen.

On mahdollista, että energiajuomat ovat närästyksen kannalta parempia kuin kahvi, joskin tiedetään, että kofeiinilla on itsenäinen refluksitaudin oireita pahentava vaikutus. Tummapaahtoinen kahvi saattaa sopia närästyksestä kärsiville paremmin kuin vaaleapaahtoinen.