Tarkoitat vatsan suonikohjutaudilla angiodysplasiaa, joka on maha-suolikanavan verisuonimuutos, epäsäännöllinen rykelmä pieniä verisuonia limakalvolla ja sen alla. Muutoksen syy on tuntematon. Ajatellaan, että toistuva paineen nousu suolen seinämässä ahtauttaa sen läpi kulkevia laskimoita, mikä johtaa pienten suonten laajenemiseen. Tämä aiheuttaa yhteyksiä pienten laskimo- ja valtimosuonten välille. Angiodysplasioita todetaan eniten yli 60-vuotiailla. Tyypillisimmät sijaintipaikat ovat ohutsuolen alkuosassa sekä paksusuolen oikeassa puoliskossa. Niiden oireet vaihtelevat hitaasti kehittyvästä raudanpuuteanemiasta nopeaan anemisoitumiseen ja runsaisiin veriulosteisiin.

Vuotopaikka paikannetaan tähystämällä. Useimmiten vuoto lakkaa vähitellen itsestään. Vuotoa hoidetaan klipseillä ja argonplasmakoagulaatiolla. Jos toimenpiteet vuodon tyrehdyttämiseksi eivät ota onnistuakseen, voidaan varjoainekuvauksella paikantaa vuotopaikka ja tukkia vuotava suoni (angioembolisaatio) (Marianne Udd, Jorma Halttunen).

Tapauksessasi vuotokohtia on käsitelty paikallisesti klipseillä ja polttelemalla. Verisuonen tukkimiseen embolisaatiolla ei ilmeisimmin ole tarvinnut vielä ryhtyä.

Keskimäärin vaivan kanssa pärjäillään näillä toimenpiteillä. Mitään konstia taudin varsinaiseksi estämiseksi ei ole tiedossa. Voisi kuvitella, että perinteiset suositusten mukaiset ruoansulatuskanavalle terveelliset elämisen tavat tuskin koituvat haitaksi: kuitupitoinen ravitsemus, riittävä nesteytys ja liikkuminen.

Verenkuvaa tulee seurata säännöllisesti minimaalisen tihkuvuodon huomaamiseksi ja yllättävän raudanpuuteanemian ehkäisemiseksi. Käytätkin säännöllisesti rautavalmisteita ja happosalpaajia. Tulehduskipulääkkeitä tulee välttää. Hyytymistä estävien lääkkeiden käytöstä on neuvoteltava, jos joskus sellaisia tarvitsisit.