Kysymys:
Yli 50-vuotiaan isännän vatsa on jatkuvasti kuralla tai pehmeällä. Voisiko kyseessä olla maito- tai vilja-allergia? Olisiko syytä käväistä lääkärissä tähystyksessä?
Itselläni on maha sekaisin pitkän työpäivän, kyykkimisen tai urheilun jälkeen.
Kävin verikokeissa, ja minulla todettiin lievä maitoallergia sekä suuret allergeenimäärät vehnää kohtaan. Minun ei käsketty ryhtymään laktoosittomalle tai gluteenittomalle ruokavaliolle. Kasviksia, lihaa ja kalaa syön monipuolisesti ja juon vettä.
Mikä neuvoksi? Pitäisikö minun jättää vehnä pois ja siirtyä käyttämään laktoositonta maitoa?
Vastaus:
Ei pidä! Lähdetään tyvestä puuhun, etteivät puurot, vellit ja maidot mene sekaisin.
Laktoosi-intoleranssissa on kyse periytyvästä maidon laktoosia hajottavan laktaasientsyymin vajeesta. Geeni tulee periä molemmilta vanhemmilta, jotta oireita voi odottaa.
Koska geeni on väistyvä, molemmat vanhemmat voivat olla oireettomia mutta lapselle voi silti tulla laktoosi-intoleranssi.
On tärkeää huomata, että laktoosi-intoleranssilla tarkoitetaan sellaista laktaasientsyymin vajetta, mistä aiheutuu oireita. Oireettomia ei ole mieltä tutkia.
Laktoosirasitustestiä ei ole enää käytetty vuosikausiin, koska se on epäluotettava. Sen sijaan tehdään suoraan geenitesti, joka on lahjomaton: joko geeniperimä on tai sitten ei ole.
Laktaasivaje voi aiheutua myös keliakiasta tai pitkäaikaisesta suolistoinfektiosta. Sattumalta löytyvä laktaasivaje ei läheskään aina ole potilaan vatsaoireiden ainoa syy. Lak-taasiaktiivisuus laskee 5–12 ikävuoden aikana. En tekisi geenitestiä oireettomille – en siis lapsillekaan, vaikka perheessä vaivaa olisikin.
Useimmat laktaasivajeiset sietävät 2–3 grammaa laktoosia päivässä, mikä vastaa yhtä lasillista maitoa.
Laktoosia käytetään myös lääkkeissä sidosaineena. Yhdessä tabletissa on keskimäärin yhtä paljon laktoosia kuin yhdessä ruokalusikallisessa vähälaktoosista maitovalmistetta. Määrä voi vaihdella noin 10 mg:sta 150 mg:aan/tabletti. Tämä määrä aiheuttaa harvoin oireita.
Lehmänmaito-allergia on immunologinen
reaktio maidon proteiinille. Suurin osa ruoka-allergioista katoaa ennen
aikuisuutta. Jos allergia jatkuu aikuisikään, se väistyy harvemmin. Allergia voi joskus
alkaa myös aikuisena.
Aikuisista ruoka-allergiaa esiintyy noin 3–4 prosentilla, mutta jopa 20 prosenttia aikuisista välttää jotakin ruoka-ainetta oireiden vuoksi. Allergiatestien positiivinen tulos ei välttämättä tarkoita oireellisesti merkittävää allergiaa.
Lievissä allergioissa ei yleensä ole tarvetta ruoka-aineen välttämiseen.
Diagnostiikassa keskeistä on tarkka oirekuvaus ja altistus-välttämiskartoitus. Allergiatestien tulokset pitää aina suhteuttaa potilaan oireisiin.
Myös ruoka-aineille, kuten maidolle, allergisilla voi esiintyä hengenvaarallista anafylaksiaa. Se edellyttää tällaisen potilaan seikkaperäistä informointia ja mukana kannettavaa adrenaliiniruisketta.
Puolisosi on syytä poiketa lääkärissä. Huolellinen haastattelu, kopelointi, tarvittaessa keliakia-, laktoosi- ja suolitulehduskokeet ja tähystykset kuuluvat kertaalleen ohjelmaan.
Sinun oireesi tuovat mieleen ärtyvän suolen oireyhtymän. Merkittäviin ruoka-aineen välttelyihin ei tutkimatta ole syytä rynnätä. Sinua on opastettu oikein.
Suosittelen netistä löytyvää Terveyskirjastoa lisätiedon lähteeksi ärtyvästä suolesta. Suositan myös maalaisjärkeä ruokavalioissa: ensin tutkitaan ja sitten hutkitaan.
Todennetussa hankalassa allergiassa välttämisruokavalio on välttämätön. Pidän kuitenkin kohtuuttomana juhlanjärjestäjille toimitettuja hehtaarilistoja niissä tapauksissa, joissa allergiasta ei löydy tutkimuksellista näyttöä.
Teksti Tapani Kiminkinen, Kuva Fotolia
Kysy ja asiantuntijamme vastaavat
Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.
