Tiedätkö, mikä on Turvallisuuskomitea? Ei hätää, ei tiedä moni muukaan. Siksi Petri Toivonen haluaa antaa tämän haastattelun.
Turvallisuuskomitea kuulostaa, no, paperinmakuiselta: ”kokonaisturvallisuuteen liittyvä ennakoivan varautumisen pysyvä ja laajapohjainen yhteistoimintaelin” ei sano juuri mitään tavalliselle ihmiselle.
Komitea käsittelee kuitenkin asioita, joilla on vaikutusta kaikkien suomalaisten elämään. Yksinkertaisesti sanottuna Turvallisuuskomitean tehtävänä on huolehtia siitä, että Suomi ja suomalaiset varautuisivat yllättäviinkin uhkiin mahdollisimman hyvin.
Kokouksissaan komitea käsittelee toisinaan myös turvaluokiteltua tietoa. Sen jäsenet tulevat esimerkiksi tasavallan presidentin kansliasta, suojelupoliisista ja eri ministeriöistä.
Toivonen on joukon työjuhta, pääsihteeri. Hän on ottaa vieraan vastaan puolustusministeriössä Helsingin Kasarmitorilla.
Petri Toivonen, millaisessa kriisissä olet itse ollut viimeksi?
Viimeiset kolme vuotta kriisinä on ollut se, miten pystyn sovittamaan yhteen työn ja perhe-elämän. Aloitin tässä tehtävässä syksyllä 2020, jolloin koronan ensimmäinen vaihe oli pyyhkäissyt Suomen yli. Reilu vuosi sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Se toi mukanaan turvallisuusympäristön muutoksen, ja on menty kriisistä kriisiin.
Kuinka turvallisia aikoja elämme Suomessa?
Ympärillämme tapahtunut muutos on erittäin vakava. Meillä on hyvä tilanne, mutta ei pidä tuudittautua hyvän olon tunteeseen. Koko ajan teemme taustalla työtä, tätä taustapirutoimintaa. Turvallisuuskomitean lisäksi meillä on muitakin poikkihallinnollisia varautumisen foorumeita, joita ei juurikaan julkisuudessa näy eikä kuulu.
Suomalainen varautuminen perustuu keskinäiseen luottamukseen. Tämä on tunnistettu myös muualla, eikä meitä vastaan ole helppo toimia.
Tosiaan, ensin tuli korona, sitten päälle Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Millä tolalla suomalaisten kriisinsietokyky on kesällä 2023?
Perinteisesti Suomessa on ollut hyvä kriisinsietokyky, mutta korona osoitti sen, että kyllä siinä petraamista on. Meidän täytyy huomioida tulevaisuudessa arjessa pärjääminen paremmin: pienestä pitäen pitää opettaa varautumiseen liittyviä asioita ja sen merkitystä lapsille paitsi koulussa, myös kotona. Meille tulee myös koko ajan lisää maahanmuuttajia. Heidät pitää integroida mukaan varautumisjärjestelmään.
Vuonna 2024 on tarkoitus järjestää kokeilu koko ikäluokkaa koskevista yhteiskutsunnoista. Silloin saadaan kerralla katsaus koko ikäluokkaan ja ennen kaikkea siihen, miten nuoret voivat. Paljon puhutaan lasten ja nuorten pahoinvoinnista, joten kyse ei ole pelkästään sotilaallisesta näkökulmasta.
Venäjä ilmoitti toukokuun lopussa, että se sulkee Lappeenrannassa sijaitsevan Venäjän suurlähetystön konsulaatin sekä Suomen Pietarin-konsulaatin toimipisteet Murmanskissa ja Petroskoissa. Miten Suomen ja Venäjän hyiset suhteet vaikuttavat suomalaisten turvallisuuteen?
Tilanne on erittäin valitettava. Sota on Ukrainassa, Venäjä on sinne hyökännyt. Huolimatta sapelien kalistelusta tulemme tarvitsemaan vuoropuhelua.
En tällä hetkellä koe, että erityistä uhkaa sieltä suunnalta Suomea tai suomalaisia kohtaan tulisi huolimatta Venäjän koventuneesta retoriikasta. Kesää vasten kannattaa kuitenkin katsoa, että varautumisen järjestelmät ovat kunnissa ja yrityksissä kunnossa. On syytä katsoa, miten pystytään toimimaan, jos meitä vastaan pyritään vaikuttamaan hybridi- tai kybervaikuttamisen keinoin.
Mitä se käytännössä tarkoittaa esimerkiksi jonkin pienen itäsuomalaisen kunnan näkökulmasta?
Laajat tietovarannot ja mahdollisuus päästä niihin käsiksi, esimerkkinä Vastaamo-keissi, ovat kiinnostavia asioita. Murtautumalla johonkin saatetaan aiheuttaa levottomuutta ja nostattaa epäluuloja, jotka horjuttavat luottamusta viranomaisiin.
Kriittiseen infrastruktuuriin liittyy avointa dataa. Olen kehottanut kuntia ja yrityksiä pohtimaan, kannattaako näitä materiaaleja pitää avoimesti saatavilla vai pitäisikö ne siirtää pyyntöperusteisiksi. Oma toiveeni on, että ne siirrettäisiin pyyntöperusteisiksi.
Anna jokin esimerkki tällaisesta avoimesta datasta.
Ne voivat olla esimerkiksi kaapeleiden solmukohtiin tai sähkö- ja liikenneverkkoihin liittyviä aineistoja.
Onko tiedossa, että tällaisia aineistoja on yritetty kalastella?
Tiedetään, että niitä on haettu.
Tänä vuonna?
Kyllä, ja viime vuonna. Jos ne ovat avoimesti saatavilla, helppohan niitä on hakea.
Tuorein Kansallinen riskiarvio määrittelee sotilaallisen voimankäytön kaikkein voimakkaimmin Suomeen vaikuttavaksi riskitekijäksi. Onko mahdollista, että Suomi joutuu sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi?
Meidän riskiarviomme lähtee siitä, että se on mahdollista. Se on äärimmäinen mahdollisuus, jota varten meidän pitää varautua. Nato-liittoutuminen on vähentänyt tätä todennäköisyyttä.
Venäjän joukot ovat nyt kovasti sidoksissa Ukrainassa. Jossain vaiheessa meidänkin lähialueellamme jonkinlaisia joukkojen siirtelyitä tapahtuu. Se voi olla osa voimannäyttämistä.
Rajavartiolaitos esitteli niin ikään toukokuun lopussa itärajalle rakennettavaa aitaa. Sosiaalisessa mediassa aita on herättänyt keskustelua ja on pohdittu, onko aita liian heppoinen. Onko tästä aidasta mihinkään?
Kyllä siitä ehdottomasti on. Tarvittaessa aidan avulla voidaan tehostaa valvontaa ja vapauttaa resursseja muuhun toimintaan.
Toivon, että aita ei tule tarpeeseen, mutta voi olla, että se tulee. Tällä hetkellä ei ole viitteitä tällaisesta, mutta koskaan ei tiedä, mitä huominen tuo tullessaan.
Petri Toivonen huomauttaa, että kesä on Suomessa haastavaa aikaa siksi, että työpaikoilla on paljon sijaisia. – Kunkin tahon pitää huolehtia sijaisjärjestelyistä niin, että toimintakyky säilyy, jos jotain tapahtuisi, hän sanoo.
Suomessa puhutaan ”varautumisen yhteistoimintamallista”, jonka idea on, että viranomaiset, elinkeinoelämä, järjestömaailma ja ihan tavalliset kansalaiset varautuvat yhdessä erilaisiin uhkiin. Käsi vielä kerran sydämelle: Oliko koronapandemiaan varauduttu riittävästi?
Ei varmasti ollut varauduttu riittävästi. Varautumistyössä haastavaa on se, että vaikka riskiarvioita ja varautumissuunnitelmia tehdään, harvoin kriisit kuitenkaan menevät juuri niin kuin on suunniteltu. Niin kävi koronankin tapauksessa: se vaikutti yhteiskuntaan laajemmin kuin oli arvioitu.
Suomessa on aina ajateltu, että meidän varautumisemme on maailman parasta. Haluaisin koronan ja Ukrainan sodan myötä nostaa esiin kansainvälisen yhteistyön arvon. Ei ollutkaan heti sitä solidaarisuutta, jota penättiin. Nyt se on noussut uuteen arvoon. Olemme katsoneet tietyllä tavalla asioita liian sinivalkoisten silmälasien läpi.
Kuinka suuri uhka suomalaisen yhteiskunnan polarisaatio ja eriarvoistuminen ovat turvallisuuden näkökulmasta?
Nämä asiat liittyvät olennaisesti turvallisuuteen. En näe tätä erityisenä uhkana Suomessa tällä hetkellä, mutta olemme kiinnittäneet tähän huomiota. Polarisoituminen lähtee helposti liikkeelle siitä, että ei tiedetä tai ymmärretä, miksi joitain asioita tehdään. Medialukutaito liittyy aivan olennaisesti varautumiseen.
On väärä lähtökohta yrittää karsia nuorten somenkäyttöä. Kiinnittäisin enemmän huomiota sivistykseen, joka onkin Suomessa korkealla tasolla. Mutta entistä paremmin meidän pitäisi huomioida varautuminen eri asteisessa opetuksessa, ei pelkästään nuorten vaan myös meidän vanhempien. Seuraavan kerran, kun opetussuunnitelmia tarkistetaan, siinä on paikka.
Mieli ry on luonnehtinut, että Suomessa on mielenterveyskriisi, joka koskee erityisesti nuoria. Onko nuorten mielenterveys unohdettu pöydissä, joissa pohditaan Suomen turvallisuuden tulevaisuutta?
Kyllä nuorten mielenterveys on ollut Turvallisuuskomiteassakin esillä. Mielenterveys liittyy meidän resilienssiimme. Tämä on yhteiskunnallinen ongelma. Yksi hyvä työkalu ovat jo mainitsemani koko ikäluokkaa koskevat kutsunnat. Se on viranomaisille loistava keino saada tilannekuva siitä, mitä nuorille kuuluu. En usko, että kutsuntojen jälkeen tulee kauheasti mahdollisuuksia saada tietoa koko ikäluokasta.
Petri Toivosen kausi Turvallisuuskomitean pääsihteerinä päättyy elokuussa 2023. Hän siirtyy Parolan panssariprikaatiin apulaiskomentajaksi syyskuun alussa.
Toivosen haastattelu tehtiin ennen kuin tieto siitä, että Suomi karkottaa yhdeksän Venäjän suurlähetystön työntekijää, tuli julkisuuteen.
Mikä Turvallisuuskomitea?
- Yhteensä 20 jäsentä eri ministeriöistä, tasavallan presidentin kansliasta, valtioneuvoston kansaliasta, Poliisihallituksesta, Puolustusvoimista, Rajavartiolaitoksesta, Tullista, Huoltovarmuuskeskuksesta ja Suposta.
- Komitean kokouksissa on läsnä myös neljä asiantuntijaa.
- Turvallisuuskomitea kokoontuu noin kerran kuukaudessa.
- Turvallisuuskomitea vastaa Yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta ja järjestää lisäksi erilaisia sidosryhmäseminaareja.
