Koronaviruspandemia iski paitsi ihmisten terveyteen ja talouteen myös vakiintuneisiin tapoihin. Kosketuksen välttäminen ja etäisyyden pitäminen ovat lopettaneet halailun ja poskisuudelmat. Suomalaisessa kulttuurissa vielä suurempi muutos on ollut kättelyn lopettaminen.

Kun koronarajoituksia aletaan nyt purkaa, palaako myös kätteleminen? Vai loppuuko käsien puristelu tai muuttaako se muotoaan?

– En usko, sillä kyse on syvään juurtuneesta rituaalista ja hyvän käytöksen mukaisesta toiminnasta. Kättelyyn liittyy myös voimakas arvostuksen osoitus. Se on virallinen tapa tervehtiä, toisin kuin käden heilautus tai halaaminen, sanoo etnologian ja antropologian professori Outi Fingerroos Jyväskylän yliopistosta.

Kätteleminen on ikivanha tapa. Fingerroos kertoo, että kätteleviä ihmisiä on kuvattu esimerkiksi turkkilaisessa 2 000 vuotta vanhassa reliefissä ja yhtä vanhoissa roomalaisissa rahoissa.

– Suomeen kättely on käsitykseni mukaan levinnyt 1800-luvulla Englannista.

Kun presidentti Sauli Niinistö vieraili hiljattain Ranskassa, huomiota herätti kuva, jossa Niinistö kätteli presidentti Emmanuel Macronia. Valtionpäät olivat tarttuneet toisiaan lujasti pikkutakin verhoamasta kyynärvarresta. Näin iho ei koskettanut ihoa.

Voisiko tämä olla kättelyn tulevaisuus?

– Tämä tapa menee mielestäni aika lailla huumorin piikkiin. Se varmasti jää sellaisena elämään, mutta kättelyä en usko sen korvaavan, Fingerroos sanoo.

Hän arvioi, että kättelyn voisi muuttaa tai kokonaan lopettaa ehkä vain virallisin kielloin ja mahdollisesti rangaistuksen uhalla. Sellaisille ei nyt ole perustetta.

– Voin kuvitella, että tällaista tietä tapakulttuurimme voisi muuttua radikaalisti ja kerta heitolla.

Eräänlainen tulikoe on edessä 6. joulukuuta, jos perinteiset Linnan juhlat voidaan järjestää. Kätteleekö presidenttipari tuolloin vieraita, ja otetaanko kontakti kämmeniin vai puristellaanko käsivarsia?