Vessanpönttöön lorahtaa ulosteen mukana verta. Se ei ole ensimmäinen kerta, vaan suoli on tihkutellut jo jonkin aikaa. Pitäisikö mennä lääkäriin?

– Ehdottomasti. Verenvuoto on hälyttävä merkki, etenkin, jos on yli 50-vuotias. Kyse voi olla suolistosyövästä. Toki vuoto voi johtua peräpukamista, mutta asia on syytä tarkistuttaa, sanoo osastonylilääkäri Siru Mäkelä HYKS Syöpäkeskuksesta.

Suolistosyövällä tarkoitetaan paksusuoli- ja peräsuolisyöpää. Se on Suomen toiseksi yleisin syöpäsairaus ja syöpäkuolemien aiheuttaja.

Vuosittain todetaan yli 3 000 uutta tapausta ja yli 1 200 ihmistä kuolee siihen. Pääasiassa sairastuneet ovat yli 60-vuotiaita. Määrä on kasvussa, koska ikääntyneitä on entistä enemmän.

Riskiä lisäävät myös vähäkuituinen, runsaasti punaista lihaa, eläinrasvoja ja prosessoituja lihavalmisteita, kuten makkaroita ja leikkeleitä, sisältävä ruokavalio sekä ylipaino, runsas alkoholin käyttö, tupakointi ja liikkumattomuus.

– Suolistosyöpä on haastava sairaus, koska se on pitkään oireeton. Tai sitten oireet voivat olla samankaltaisia kuin toiminnallisissa vatsavaivoissa: ripulia tai ummetusta ja siitä johtuvaa turvotusta. Niitä ei välttämättä osata yhdistää syöpään ja diagnoosi voi viivästyä.

Epämääräisistä oireista huolimatta valtaosa suolistosyövistä todetaan paikallisina kasvaimina. Jos syöpä on ehtinyt levitä, ennuste on paljon huonompi.

– Toivottavasti suolistosyövän seulonnat muuttavat tilannetta niin, että jatkossa levinneitä tauteja on vähemmän ja yhä useampi selviää.

Suolistosyövän seulonnat alkoivat huhtikuussa 2019. Tänä vuonna mukana on 12 kuntaa: Jyväskylä, Kaarina, Kustavi, Muurame, Orivesi, Oulu, Paimio, Posio, Sauvo, Säkylä, Tampere, Ylitornio. Päämääränä on, että lähivuosina seulonta kattaa koko Suomen.

Kohderyhmä on 60–74-vuotiaat, koska suolistosyöpä on yleisin tämän ikäisillä. Heidät testataan kahden vuoden välein.

– Seulonta pyrkii havaitsemaan suolistosyövän jo oireettomassa varhaisvaiheessa, sanoo seulontajohtaja Tytti Sarkeala Suomen Syöpärekisteristä.

Seulonnassa etsitään piilevää verta ulosteesta. Ulostenäyte otetaan kotona itse ”kakkatikulla” vessakäynnillä. Tikku ja ohjeet postitetaan kotiin. Mukana on palautuskuori, jossa näyte lähetetään tutkittavaksi. Postimaksu on maksettu, osallistuminen ei maksa seulottavalle mitään.

Testi on käytössä muun muassa Hollannissa, Tanskassa ja Ruotsissa.

Suomessa runsaat 70 prosenttia kutsutuista on osallistunut testiin.

– Tämä kertoo siitä, että suomalaiset luottavat seulontaohjelmiin. Toki luku saisi olla vielä korkeampi, Sarkeala sanoo.

Vasta tulevaisuudessa tiedetään, onnistuuko seulonta estämään syöpäkuolemia.

– Muualta on tutkimusnäyttöä, että ulosteen veritestillä on mahdollista vähentää suolistosyöpäkuolleisuutta.

Jos seulontanäytteessä havaitaan verta, siitä tulee kirjallinen tieto ja seulotulle järjestetään tarvittavat jatkotutkimukset. Se tarkoittaa yleensä paksusuolen tähystystä eli kolonoskopiaa, jossa syy vuotoon selvitetään. Sama tutkimus on edessä, jos syöpää on aihetta epäillä suolisto-oireiden vuoksi.

– Jos tähystyksessä löydetään epäilyttäviä muutoksia, otetaan koepala. Sitä tutkimalla selvitetään, löytyykö kudoksesta pahanlaatuisia soluja. Jos syöpäkasvain löydetään, seuraava toimenpide on tavallisesti koko vartalon tietokonetomografia. Siinä nähdään, onko syöpä paikallisesti vain suolen seinämässä vai onko se levinnyt muualle elimistöön, Mäkelä sanoo.

Paikallinen suolistosyöpä pyritään aina leikkaamaan. Leikkauksessa poistetaan osa suolta sen mukaan, missä kasvain sijaitsee ja kuinka suuri se on. Muita hoitoja ovat sädehoito ja solunsalpaajat. Niitä tarvitaan, jos uusimisriski on suuri. Solunsalpaajia käytetään myös levinneen syövän hoidossa. Silloin voidaan hidastaa sairauden kulkua.

– Pinnallisissa kasvaimissa pelkkä leikkaus voi riittää, ja paranemismahdollisuudet ovat yleensä hyvät. Noin kaksi kolmasosaa kaikista sairastuneista on elossa viiden vuoden päästä, Mäkelä sanoo.

Osassa peräsuolisyövistä peräsuolta ei voida säästää leikkauksessa. Silloin tilalle tulee pysyvä avanne. Paksusuolisyövissä selvitään yleensä tilapäisellä avanteella, joka suojaa leikkausaluetta. Se poistetaan, kun suolisto on toipunut operaatiosta.

– Kaikille avannetta ei tule, mutta moni joutuu sen kokemaan. Harvalla se jää kuitenkaan pysyväksi, Mäkelä sanoo.

Suolistosyöpä lähettää usein ensimmäiseksi etäpesäkkeitä maksaan ja keuhkoihin. Joskus nekin voidaan leikata.

– Pieni joukko potilaita voi selvitä levinneestäkin taudista. Se on syövässä poikkeuksellista. Jos syöpä uusii paikallisena, se voidaan joskus silloinkin leikata.

Hoitojen jälkeen tilannetta seurataan. Yleensä verestä tarkkaillaan kasvaimen merkkiaineita ja käydään lääkärin tutkimuksessa. Lisäksi voidaan tehdä levinneisyyskuvauksia. Jäljellä oleva suoli tähystetään 1–2 kertaa seurannan aikana.

Joskus seuranta alkaa jo ennen sairastumista. Haavaista paksusuolitulehdusta sairastavia seurataan tähystyksillä, koska sairaus lisää suolistosyövän riskiä.

Suolistosyövästä on olemassa myös perinnöllisiä muotoja, joihin voi sairastua nuorena. Perinnöllistä alttiutta epäillään, jos potilas on alle 50-vuotias, hänellä on useampia kasvaimia tai hänen lähisuvussaan on useita sairastuneita.

– Perinnöllinen alttius ei vääjäämättä merkitse, että kaikki sairastuisivat, mutta riski on suuri.

Perimälleen ei voi mitään, mutta itse kukin voi vaikuttaa elintavoilla omaan riskiinsä. Se tarkoittaa ennen kaikkea terveellistä ruokavaliota, kilojen pitämistä kurissa ja säännöllistä liikuntaa. Ravinnossa etenkin hedelmät, kasvikset, kala ja maitotuotteet ovat tärkeitä.

Entä voiko omaan riskiinsä vaikuttaa käymällä kuusikymppisenä paksusuolen tähystyksessä varmuuden vuoksi?

Siru Mäkelästä ajatus ei ole huono, etenkin jos kuuluu ison sairastumisriskin ryhmään. Yleensä varmuuden vuoksi -tutkimuksiin menevät ne, jotka ovat hyvässä kunnossa ja joiden riski on pieni.

– Siitä, että kaikki hakeutuisivat terveyskeskuksen kautta tähystykseen varmuuden varalta, voisi myös olla haittaa. Ne, joiden pitää oikeasti päästä tutkimuksiin, voisivat joutua ruuhkan vuoksi odottamaan vuoroaan liian kauan.