Ortopedit Juha Kalske, Ilkka Kiviranta ja Teemu Paatela myöntävät, että heidän vaikein tehtävä on valikoida potilaiden joukosta ne, joita toimenpide hyödyttää.
Laboratoriossa monistetaan ihmisen omia soluja, joiden tehtävä on kasvattaa nivelrustoa vaurioituneen tilalle. Kuulostaa tieteiselokuvan tarinalta, mutta kyseinen tekniikka on ollut Suomessakin käytössä jo 15 vuotta.
Professori Ilkka Kiviranta aloitti toimenpiteet ensimmäisenä maassamme, Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä. Maailmanlaajuisesti operaatioita on tehty yli 30 000.
– Tekniikalla ei hoideta nivelrikkoa, vaan sillä pyritään hoitamaan rustovauriota ennenkuin nivelrikko kehittyy, ortopedi Juha Kalske painottaa.
Rustovaurio syntyy tavallisesti nilkan tai polven vääntövammasta. Jos rusto lähtee irti luusta, sitä ei usein pystytä kiinnittämään paikoilleen.
– Jos tällainen vaurio jää polveen, kehittyy niveleen nivelrikko. Nivelrikon kehitys alkaa siis rustovauriosta, Kalske sanoo.
RUSTOSOLUSIIRTO edellyttää kahta toimenpidettä, joista ensimmäinen on nivelen tähystys. Sen aikana arvioidaan rustovaurioiden laajuus ja soveltuvuus menetelmään.
Samalla potilaan polvesta otetaan solujen kasvatusta varten 0,3 grammaa rustoa, josta eristetään satoja tuhansia soluja.
Göteborgissa sijaitsevassa laboratoriossa soluja kasvatetaan ja monistetaan pari viikkoa. Lopulta soluja on miljoonia. Syntynyt liuos pakastetaan, ja kun seuraavan leikkauksen ajankohta on päätetty, liuos sulatetaan ja tarkastetaan bakteereiden varalta.
– Soluliuos lähetetään Ruotsista leikkausta edeltävänä päivänä. Meillä on vuorokausi aikaa käyttää niitä, sen jälkeen solut tuhoutuvat. Jos potilas sairastuu flunssaan eikä leikkausta voida tehdä, menee 4000 euron soluliuos hukkaan, Kalske kertoo logistiikkaan liittyvistä riskeistä.
Toinen leikkaustoimenpide tehdään noin kuukausi ensimmäisen jälkeen. Kyseessä on avoleikkaus. Vaurioalue puhdistetaan ja peitetään sääriluun pinnalta otetulla luukalvolla, josta tehdään luukalvopaikka. Paikka ommellaan kiinni ympäröivään rustoon ja viljellyt rustosolut ruiskutetaan vaurioalueelle luukalvon alle.
Vaihtoehtoisesti toimenpiteessä voidaan käyttää kaupallista kollageenikalvoa eli biomateriaalia, jolloin luukalvoa ei tarvitse ottaa potilaalta. On myös mahdollista kasvattaa rustosolut huokoiseen biomateriaaliin, joka asetetaan leikkauksessa vaurioalueelle. Materiaali korvautuu vähitellen ruston soluväliaineella.
– Viljeltyjä soluja siis siirretään rustovaurioalueelle, mutta solut eivät ole sama asia kuin rusto. Solujen tehtävä on kasvattaa rustoa, Kalske tarkentaa.
Otollisin kohdeväestö siirreleikkaukselle ovat rustovaurion omaavat 20–30 -vuotiaat. Yli viisikymppisille tekonivel saattaa olla parempi vaihtoehto.
– Solujen viljely ja rustosolusiirreleikkaus ovat pitkiä prosesseja, jotka sitouttavat potilaan hoitoon vähintään vuodeksi, Kalske muistuttaa.
Leikkauksen jälkeen potilaat käyttävät kyynärsauvoja noin kahdeksan viikkoa, jonka jälkeen he pääsevät kävelemään ilman raajan keventämistä. Myös uintia ja kuntopyöräilyä saa harrastaa.
– Uudisrusto eli korjauskudos kypsyy vasta kuukausien kuluessa. Solun ulkoinen materiaali kasvaa ja kudos muuttuu kimmoisaksi vähitellen. Iskutyyppinen kuormitus, eli juoksu tai rajumpi urheilu, on sallittua vasta vuoden päästä toimenpiteestä.
OPERAATIO edellyttää usein liitännäisleikkauksia ja iäkkäille ihmisille joudutaan mahdollisesti tekemään jopa kaksi isoa leikkausta.
– Molemmista leikkauksista toipumisaika on noin kolme kuukautta ja vuoden kuntoutus päälle.
Liitännäisleikkaus on usein tarpeen, jos potilaalla on ”länkisääri”, eli polveen kohdistuu väärä kuormitus.
– Jos polven kuormitus kohdistuu rustovaurion puolelle, niin polvella ei ole edellytyksiä parantua ennenkuin kuormitus korjataan. Nämä vaativat isoja toimenpiteitä. Katkaistu luu käännetään uuteen asentoon ja tuetaan levyllä. Useimmiten levyt otetaan pois parin vuoden sisällä leikkauksesta, Kalske sanoo.
Ortopedit Ilkka Kiviranta, Juha Kalske ja Teemu Paatela myöntävät, että heidän vaikein tehtävä on valikoida potilaiden joukosta ne, joita toimenpide hyödyttää.
– Ihmisten odotukset ovat korkealla ja ikuista nuoruutta halutaan ylläpitää kaikin mahdollisin keinoin. Ikävä velvollisuutemme on kertoa myös niitä totuuksia. Kaikille toimenpidettä ei voi tehdä, kolmikko toteaa.
INFO
Ensimmäiset rustosolusiirreleikkaukset teki ruotsalainen professori Lars Peterson vuonna 1987.
Leikkauksen hinta kasvatettujen solujen ja kalvon kera on noin 9000 euroa.
Sairaalassa joutuu olemaan kolme vuorokautta.
Miehiä ja naisia operoidaan yhtä paljon.
Tulevaisuuden visio on, että nivelrikkoa pystytään jossain vaiheessa hoitamaan biologisin keinoin.
Nivelrikkoa parantavaa lääkettä ei vielä ole olemassa.
Puoli vuotta sitten Hyksissä tehtiin ensimmäistä kertaa toimenpide, jossa vainajalta otetulla nivelen osalla korvattiin toisen potilaan tuhoutunut nivel. Allograftisiirteitä on käytetty Kanadassa ja Yhdysvalloissa yli 20 vuotta.
