Kävitkö ottamassa influenssarokotteen viime syksynä? Jos et, mikä sai sinut epäröimään? Ajattelitko, että tauti on vaaraton eikä sitä tarvitse ehkäistä rokotuksella, vaikka kuulut yli 65-vuotiaana riskiryhmään?

Vai pelkäsitkö, että rokotteesta olisi haittaa? Naapuri kertoi, että hänen työkaverinsa – vai oliko se työkaverin kaveri – oli toissa vuonna kipeä koko talven rokotuksen ottamisen jälkeen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan rokotusepäröinnin taustalla on usein tuon kaltaisia olettamuksia. Tartuntatautien riskejä ei pidetä suurina ja rokotuksen ottaminen tuntuu hankalalta tai sitä ei ehditä ottaa kiireen vuoksi. Lisäksi käsitykset rokotusten hyödyistä ja haitoista saatetaan muodostaa muiden mielipiteiden, huhujen tai valeuutisten perusteella.

Tutkimusnäyttö ei esimerkiksi tue olettamusta, että influenssarokotteesta seuraisi flunssakierre – väitti naapuri mitä hyvänsä. Toki heti rokotteen jälkeen voi esiintyä kuumeilua ja sairaudentuntoa, ja lasten nenäsuihkerokote voi aiheuttaa enemmän ohimenevää nenän tukkoisuutta, mutta siinä kaikki. Toistuvat flunssat johtuvat muista syistä.

– Rokotusepäröinti on tavallista, mutta viime vuonna vain 0,5 prosenttia suomalaislapsista jätti kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet ottamatta. Tällöin voidaan puhua rokotevastaisuudesta, joka on, kuten prosenttiluku kertoo, harvinaista, Nohynek sanoo.

Rokotevastaisuuteen on vaikeampi vaikuttaa kuin rokotusepäröintiin, sillä se on usein osa maailmankatsomusta. Se voi johtua myös uskonnollisista syistä.

– Myönteisyyttä voitaisiin kenties lisätä esimerkiksi neuvoloiden joustavammilla vastaanottoajoilla, helposti saatavissa olevalla, oikea-aikaisella tiedolla sekä keskustelemalla yksilöllisesti rokotettavan tai hänen vanhempansa esittämistä huolista.

Rokotusten puolesta puhuu parhaiten se, että kansallisen rokotusohjelman ansiosta monet tarttuvat taudit sekä niihin liittyvät jälkitaudit, vammautumiset ja kuolemantapaukset ovat hävinneet Suomesta kokonaan tai lähes kokonaan. Mitä herkemmin tarttuvasta taudista on kyse, sitä korkeampi rokotuskattavuuden tulee olla, jotta tauti voidaan pitää poissa maasta. Jos kattavuus laskee, taudit voivat palata takaisin.

– Yksi ihminen pystyy tartuttamaan tuhkarokon 15–18 alttiiseen henkilöön. Virus tarttuu huoneilmasta vielä kaksi tuntia sen jälkeen, kun tartuttaja on poistunut sieltä. Herkän tarttuvuuden vuoksi tuhkarokkorokotteen kattavuuden pitäisi olla 95 prosenttia. Muuten riittävää laumasuojaa ei synny, Hanna Nohynek kertoo.

Laumasuoja tarkoittaa, että myös yksittäiset rokottamattomat henkilöt ovat suojassa infektiolta, kun rokotuskattavuuden raja on saavutettu. Tuhkarokossa rokotuskattavuuden vaatimus on korkein. Esimerkiksi influenssarokotuksessa saavutetaan epäsuora suoja jo 50 prosentin kattavuudella.

Laumasuoja on maassamme keskimäärin hyvä, mutta siinä on alueellisia eroja. Eniten rokotevastaisuutta on Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Siksi noilla alueilla on eniten rokottamattomia lapsia. Osa ei ole saanut yhtään rokotusta, ja osalla rokotesuoja on puutteellinen.

– Rokotuskriittisyys on kohdistunut ennen kaikkea MPR-, influenssa- ja HPV-rokotuksiin, Hanna Nohynek sanoo.

MPR-rokotteen kritiikin taustalla kummittelee vuoden 1998 kohu-uutinen, jonka mukaan se voi aiheuttaa autismia. Sittemmin tutkimusnäyttö rokotteen ja autismin yhteydestä todettiin vilpiksi, mutta miljoonat ihmisen jättivät sen takia lapsensa rokottamatta – ja tuhkarokko yleistyi nopeasti.

– Myyttiin törmää yhä. Ihmisten mielissä elää muisto siitä, että jotain pahaa tapahtui. Sillä voi edelleen olla vaikutusta MPR-rokotuksen ottamiseen.

Tuhkarokko saatetaan myös mieltää vaarattomaksi lasten taudiksi. Sellainen se ei ole, vaan tautiin liittyy vakavia jälkitauteja kuten aivokalvontulehdus, aivokuume ja bakteerikeuhkokuume. Kaksi ensiksi mainittua ovat harvinaisia, mutta joskus tappavia tauteja. Lisäksi immuniteetti heikkenee tuhkarokon jälkeen yli kahdeksi vuodeksi, jolloin alttius sairastua muihin sairauksiin kasvaa.

Tuhkarokko on julistettu Suomessa yleisvaaralliseksi taudiksi. Siihen liittyy jälkitoimenpiteitä, kuten tartuttajan jäljittämistä.

– Epidemiapyrähdyksiä nähdään jatkossakin alueilla, joilla tuhkarokkorokotusten kattavuus on alhaisempi kuin 95 prosenttia. Silloin vaarassa ovat näillä alueilla asuvat lapset, joita ei ole voitu rokottaa heikentyneen immuunivasteen tai syöpäsairauden vuoksi.

Epidemiapyrähdysten seurauksena rokottaminen yleensä lisääntyy. Esimerkiksi tuhkarokkoepidemia Luodon kunnassa Pohjanmaalla viime vuoden lopussa nosti MPR-rokotusten määrää seitsemän prosenttia.

– Myös pandemiarokotetta haluttiin monin verroin enemmän sen jälkeen, kun uutisoitiin torniolaisen tytön kuolemasta sikainfluenssaan. Pelolla on iso vaikutus ihmisten käyttäytymiseen.

Myös influenssaa pidetään usein harmittomana tautina, mutta iäkkäälle tai heikkokuntoiselle se voi olla vaikea sairaus. Lasten rokottaminen on tärkeää, koska sairastunut lapsi erittää virusta suuria määriä. Pieni lapsi tartuttaa kolme kertaa tehokkaammin kuin aikuinen.

– Ihmisiä usein epäilyttää, onko vuosittainen rokottaminen järkevää. Tämänhetkisen tiedon mukaan siitä ei ole haittaa. Tosin influenssarokotus ei ole hirveän tehokas, joten siitä huolimatta voi sairastua. Yleensä tauti on rokotetulla kuitenkin lievempi.

Kohdunkaulan syövältä suojaava HPV-rokote arveluttaa, koska siihen liittyy erilaisia käsityksiä seksuaalisuudesta. Tuoreimpien tilastojen mukaan lähes 70 prosenttia vuonna 2005 syntyneistä tytöistä on ottanut rokotteen.

– Rokotuskattavuudet vaihtelevat terveyskeskuksittain. Eroja voivat selittää muun muassa uskonnollisten liikkeiden vahva alueellinen vaikutus ja kouluterveydenhuollon resurssit.

Myös rokotuksiin myönteisesti suhtautuvia huolettaa usein rokotusten turvallisuus, varsinkin jos niistä kiertää kertomuksia sosiaalisessa mediassa. Kuumeilun lisäksi tavallisia haittoja ovat paikallinen kipu, ihon kuumotus, turvotus ja huonovointisuus. Sen sijaan korkea kuume on harvinainen haitta. Vielä harvinaisempia ovat vakavat neurologiset taudit, kuten narkolepsia ja Guillain-Barrèn oireyhtymä. Sairastumiseen tarvitaan muitakin altistavia, yleensä perinnöllisiä tekijöitä.

– Vakavimmat Suomessa havaitut haitat ovat olleet Pandemrix-sikainfluenssarokotteen myötävaikuttama narkolepsian puhkeaminen ja tuberkuloosilta suojaavan BCG-rokotteen aiheuttama luutulehdus. Pandemrix-rokotukset keskeytettiin kesällä 2010 ja BCG-rokotus poistettiin lasten kansallisesta rokotusohjelmasta 2000-luvulla. Nykyisin vain riskiryhmät rokotetaan tuberkuloosia vastaan.

Hanna Nohynekin mukaan nykyiset rokotteet ovat niin hyvin tutkittuja, että hyöty on selkeästi suurempi kuin haitta. Se ei silti sulje pois mahdollisuutta, että yksittäinen ihminen voisi saada jonkin harvinaisen haitan.

– Esimerkiksi yksi puolesta miljoonasta rokotetusta voi saada influenssarokotteesta vakavan allergisen eli anafylaktisen reaktion. Sen takia on tärkeää, että rokotteet annetaan aina valvotuissa olosuhteissa, jolloin apu on lähellä.

Lähteet: www.thl.fi, http://sic.fimea.fi/verkkolehdet/2018/1_2018/palstat/rokotteet-ja-laumasuoja-pakolla-vai-porkkanalla-