Sauli Niinistö kiitti heti tilaisuuden aluksi Emmanuel Macronia siitä, että tämä ”on todella avannut keskustelun asioista, joita olen ajatellut kymmenen vuotta”. Niinistö ei luvannut mitään konkreettista, mutta viesti oli, että Suomi suhtautuu myönteisesti EU:n puolustuspolitiikan tiivistämiseen ja tutkii Ranskan aloitteessaan ehdottamien interventiojoukkojen mahdollisuudet.
– 2000-luvun alussa Euroopassa oli paljon tulevaisuudenuskoa ja ympärillä tietynlainen turvarengas. Venäjän kanssa oltiin hyvissä neuvotteluväleissä, Turkista oli tulossa EU:n jäsen, Pohjois-Afrikan kehitys loi toivoa ja niin edelleen. Kaikki tietävät, mitä sen jälkeen on tapahtunut. Meidän on yhdessä otettava vastuuta turvallisemmasta Euroopasta, Niinistö sanoi.
– Olemme tyytyväisiä, että Suomi tulee mukaan interventioaloitteeseen ja toivomme mukaan myös Ruotsia ja Norjaa. Haluamme luoda eurooppalaisille yhteistä strategista kulttuuria ja puolustushankkeita. Nämä eivät ole Nato-yhteistyön vastaisia, vaan sen rinnalla kulkevia asioita. Myös Venäjään on pidettävä keskusteluyhteys, mutta ei millä hinnalla ja ehdoilla hyvänsä, Macron kommentoi.
Ei pelkkä edustusvierailu
Emmanuel Macron kiertää koko Euroopan pois lukien Unkari, jonka yhä avoimemmin EU-vastainen ja oikeusvaltioperiaatteita rikkova johto ei halunnut ottaa häntä vastaan. Suomenkaan kohdalla kyse ei ole pelkkä ystävällinen edustusvisiitti, vaikka aspekti korostuu, kun edellisestä Ranskan presidentin vierailusta on 19 vuotta ja mukana on kiinnostusta herättävä puoliso Brigitte Macron.
Tiiviimpää EU:ta ajava presidentti etsii liittolaisia etenkin yhteiseen puolustuspolitiikkaan, joka on tähän asti jäänyt aina puheiden tasolle.
Ranskan ajamat interventiojoukot nähtiin pitkään vain entisten mahtiaikojen haikailuiksi - ja kyynisemmin haluksi saada muidenkin maiden sotilaita siivoamaan sotkuja, joista monien alkujuuret ovat yhä Ranskan 1960-luvulle asti jatkuneessa siirtomaapolitiikassa.
Pakolais- ja siirtolaisvirrat ja terrori-iskut eivät kuitenkaan juuri historiasta, rajoista tai liittoutumista piittaa. Myös Donald Trumpin arvaamattomuus ja kovat puheet ovat antaneet lisäpontta ajatuksille, jonka mukaan Euroopan pitää kyetä itsekin puolustamaan itseään.
– Meidän on luotava Euroopalle yhteinen puolustustahto ja strateginen autonomia, Macron korosti Presidentinlinnassa.
Tämän allekirjoittanee tiettyyn rajaan asti myös Saksan liittokansleri Angela Merkel, mutta Saksa on pysynyt toisen maailmansodan jälkeen visusti kaikkien käytännön sotilassatsausten ulkopuolella – ensin pakosta ja nyttemmin omasta halustaan. Se antaa Ranskalle ja Macronille tilaa esiintyä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä EU:n johtajana, mutta yhtä selvää on, että hankkeista ei tule mitään ilman Saksan tukea ja edes jonkin tason osallistumista.
Kahdet kasvot
Vasta 40-vuotiasta Macronia kutsutaan ”hurmaajapresidentiksi”, jonka edustavan ulkokuoren, laajan sivistyksen ja sujuvan ulosannin alla piilee tarvittaessa kova ja häikäilemätönkin johtaja. Häntä on kritisoitu myös ylimieliseksi ja itsevaltaiseksi.
Ranskassa arvostetaan erilaista ja näkyvämpää johtajuutta kuin Suomessa, mutta vierailulla vilahtivat Macronin molemmat puolet. Hän on erittäin taitava ottamaan yleisönsä, mutta myös puhumaan paljon vastaamatta hankaliin kysymyksiin - ja kärkäs tarvittaessa osoittamaan kysyjälle paikkansa.
Ranskalaistoimittajien tentatessa presidenttiään sisäpoliittisista vaikeuksista, mielenosoituksista työelämän muutoksia vastaan ja matalista suosioluvuista Macron käytännössä ohitti kysymykset, vaikka puhuikin pitkään.
Huumorin- ja tilannetajusta saatiin näyte, kun simultaanitulkkaus petti hetkellisesti ja Macron ryhtyi virnistellen tulkkaamaan ranskalaistoimittajan kysymystä Orbanista ja Suomen ääriliikkeistä Sauli Niinistölle.
Vierailu jatkuu Ranskan presidentin osalta pääministeritapaamisella Kesärannassa, jossa keskityttäneen enemmän talous- ja innovaatioasioihin. Presidenttipuolisot Jenni Haukio ja Brigitte Macron ovat tutustuneet Lastensairaalaan ja Suomenlinnaan.
