Loukkaantumisriski liukastumistapaturmassa kasvaa iän myötä, ja luuston heikko kunto lisää vakavien vammojen riskiä. Kaatumisen vaaraa lisäävät myös monet krooniset sairaudet, kuulon, näön tai kognition eli tiedollisten mielentoimintojen heikentyminen sekä päihteet ja keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet.

Yleisiä hoitoa vaativia liukastumisen aiheuttamia vammoja ovat erilaiset murtumat käsissä ja jaloissa. Myös pään vammat ovat melko tavallisia. THL:n arvion mukaan noin 4 600 suomalaista joutuu liukastumisen vuoksi vuosittain sairaalahoitoon.

Sää on jalankulkijalle erityisen vaarallinen silloin, kun jään päälle sataa vettä tai lunta tai jään päälle sulaa vesikerros. Myös tamppaantunut lumi tekee kelin liukkaaksi. Liukastellessa lämpötila on usein nollan vaiheilla.

Ilmatieteen laitoksen jalankulkusää auttaa varautumaan erittäin liukkaisiin jalankulkukeleihin. Niitä on vuodessa tyypillisesti viidestä yli kahteenkymmeneen päivään maakuntaa kohti. Liukasta ja paikoitellen erittäin liukasta on selvästi useammin. Tee jalankulkusään tarkistamisesta päivittäinen rutiini.

Pitävissä kengissä on matala ja leveä kanta, jonka takareuna on viisto ja kuvioitu. Pohjamateriaali on taipuisa, jolloin se ei kovetu pakkasella. Paras pitävyys on nastajalkineella.

Pitävyyttä voi lisätä myös kenkiin laitettavilla liukuesteillä. Kokopohjan liukuesteet ovat hyvä valinta, jos käytät kenkiä pääsääntöisesti ulkona. Jos välillä pitää asioida esimerkiksi kaupassa, kannattaa valita kantamalliset liukuesteet. Ne on helppo pukea jalkineeseen ja ottaa pois, jolloin liikkuminen sisällä on helpompaa. Liukastuminen alkaa usein kannasta, joten kantamallisestakin liukuesteestä on merkittävää hyötyä.

Hyvä yleiskunto, lihasvoima ja tasapaino auttavat pysymään pystyssä. Erityisesti tasapainon harjoittamisen on todettu vähentävän kaatumisia. Hyviä lajeja ovat esimerkiksi kävely mäkisessä maastossa, hiihto, tanssi, voimistelu ja kuntosaliharjoittelu. Tasapainoa, lihasvoimaa ja notkeutta parantavaa liikkumista suositellaan aikuisille ainakin kahdesti viikossa.

Lisäksi tulisi harrastaa reipasta liikkumista, esimerkiksi kävelyä, yhteensä 2 tuntia 30 minuuttia viikossa tai rasittavaa liikkumista, esimerkiksi kuntopyöräilyä, yhteensä 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Liikkumisen ei tarvitse olla yhtäjaksoista, vaan suositellun liikuntamäärän voi kerryttää pieninä muutaman minuutin palasina viikon mittaan.

Talven 2020–21 aikana noin joka kolmas suomalainen liukastui vähintään kerran. Lähes 11 prosentilla se johtui tarkkaamattomuudesta. Usein syyllinen tähän on puhelin, jota plarataan kävellessä. Silloin ei näe epätasaisia tai liukkaita kohtia. Myös väsyneenä ja alavireiseinä tarkkaavaisuus heikkenee.

Lähes 17 prosentilla liukastumisen aiheutti kiire. Liukastumistapaturmia syntyy esimerkiksi bussiin juostessa. Jotta näiltä onnettomuuksilta vältyttäisiin, huonolla kelillä olisi hyvä varata matkantekoon tavallista enemmän aikaa.

Joskus liukastuminen johtuu katujen kehnosta kunnosta. Siitä kannattaa antaa palautetta jo ennen kuin lennät peffallesi. Jos puutteita on kerros- tai rivitalon piha-alueilla, ota yhteyttä huoltoyhtiöön. Jos asut omakotitalossa, vastaat itse pihasi ja katuosuutesi kunnosta. Yleisten teiden talvikunnossapidon toteutumisesta huolehtivat paikalliset ELY-keskukset. Katujen tulisi olla siinä kunnossa, että myös apuvälineiden kanssa pystyy liikkumaan turvallisesti.

Jos varotoimista huolimatta kaadut, yritä suojata päätäsi. Turvallisinta olisi kaatua sivulle, toisin sanoen kyljellesi. Paina leukaa kevyesti kohti rintaa ja pyöristä vähän yläselkää. Pidä käsiä edessä rinnalla ristissä tai kiinni kyljissä – älä ota niillä kaatuessa vastaan.

Voit ohjata kaatumista sivulle siten, että keinautat painon ensin pakaralle ja sieltä kyljen kautta lapaluulle. Tällöin pää ei pääse heilahduksessa iskeytymään maahan, ainakaan yhtä voimakkaasti kuin muutoin, ja ranteetkin säästyvät vammoilta.

Kaatumista voi harjoitella kotona patjan päällä, esimerkiksi pyörähtämällä kyykystä sivulle tai taakse siten, että leuka pysyy lähellä rintaa, kädet ovat puuskassa ja yläselkä on pyöreänä. Kaatumisen harjoittelu vahvistaa samalla keskivartalon lihaksia.

Siitäkin on hyötyä, että kävelet liukkaalla kelillä polvet vähän koukussa ja hitaammalla vauhdilla. Jos silloin liukastut, kaatuminen tapahtuu usein pehmeämmin.

Asiantuntijat: Pysy pystyssä -kampanjan työryhmä (terveyden edistämisen suunnittelija Saara Aakko, SPR; ylimeteorologi Sari Hartonen, Ilmatieteen laitos; erikoistukija Hanna Kettunen, THL; tuotepäällikkö Jari Pesu, Nikander ja Wiinikka Oy; esteettömyysasiantuntija Ari Kurppa, Invalidiliitto ry ja tutkija Mari-Anne Wallius, TTL)

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2022:2 Liukastumistapaturmat ja niiden ehkäisy toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta (valtioneuvosto.fi)