Olet Naton kannattaja ja vastustaja, Li Andersson – Avun kohtuuton vaalitentti
Kohtuuton vaalitentti
Olet Naton kannattaja ja vastustaja, Li Andersson – Avun kohtuuton vaalitentti
Vasemmistoliiton puheenjohtaja on hyvin tyytyväinen puolueensa hallituskauteen. Juttu on ensimmäinen osa Kohtuuton vaalitentti -sarjassa, jossa esitämme epäreiluja väitteitä puolueiden puheenjohtajille.
16.1.2023
 |
Apu

Valtiovarainministeriö esitti yhdeksän miljardin euron säästöjä valtion menoihin. Olet varma, että ministeriön virkamiehet ovat salaliitossa kokoomuksen ja keskustan kanssa.

En usko salaliittoteorioihin tai yhteisesti sovittuun suunnitelmaan, mutta niissä on sama ongelma kuin oikeistopuolueiden laskelmissa: leikkaamalla ei saada kasvua aikaiseksi.

Harva suomalainen ymmärtää, kuinka paljon Suomi voi velkaantua, mutta onneksi sinä tiedät: loputtomasti.

Emme ole sanoneet, että valtio voisi velkaantua loputtomasti. Kritisoimme lähinnä sitä tapaa, jolla oikeistopuolueet väittävät leikkaamalla tasapainottavansa julkistaloutta. Vuosina 2010–2019 harjoitettu politiikka ei tue väitettä, että leikkaamalla valtion talous saataisiin tasapainoon.

Puolustatte vasemmistoliitossa julkista terveydenhuoltoa, kuten moni suomalainen. On loogista, että vasemmiston hallituskauden jäljiltä koko järjestelmä on pahimmassa kriisissä aikoihin.

Tämä kriisi johtuu ennen tätä hallituskautta tehdyistä virheistä, kuten jatkuvasta säästämisestä. Tällä kaudella on luotu puitteet järjestelemälle, jossa ratkaisut voidaan tehdä aiempaa helpommin kun vain yksi järjestäjä on vastuussa isommasta kokonaisuudesta.

Pelkäät, että puolueesi jakautuu kahtia seuraavalla vaalikaudella.

En pelkää. Puolue ja meidän äänestäjät ovat olleet hyvin tyytyväisiä tähän hallituskauteen. Ei se ole helppoa ollut, mutta olemme saaneet edistettyä meille tärkeitä asioita esimerkiksi hyvinvointipalveluissa ja koulutusasioissa.

Puolueenne linjasi vuonna 2019, että Suomi ei hae Naton jäsenyyttä. Tärkeintä on pysyä hallituksessa eikä joka ikisessä asiassa vängätä periaatteissaan.

Kun Euroopassa alkoi täysimittainen sota, päätimme puolueen eduskuntaryhmän ja puoluevaltuuston yhteiskokouksessa, että kynnyskysymyksemme Nato-jäsenyydestä ei ole enää voimassa.

Kirjoitat blogissasi, että vasemmistoliittolainen voi olla sekä Naton kannattaja että sen vastustaja. Siinäpä esimerkillisen jämäkkä turvallisuuspoliittinen linjaus.

Pidän erittäin terveenä merkkinä, että voimme käydä sisäistä keskustelua ja voimme päivittää kantaamme, kun tilanteet muuttuvat. Itse en näe sitä puolueen heikkoutena, että vaikeissa tilanteissa on tilaa erilaisille näkemyksille.

Arvostat kovasti sitä, että puolueesi kokenut kansanedustaja Markus Mustajärvi on Nato-jäsenyydestä samoilla linjoilla kuin Valta kuuluu kansalle -puolueen Ano Turtiainen.

Markus Mustajärvi perustelee kantaansa muun muassa Suomen omalla liikkumavaralla ja ihmisoikeuksilla, kun taas Ano Turtiaisen argumentit ovat samoja kuin Putinilla. Suomeen pitää mahtua myös järkeviä, perusteltuja mutta kielteisiä Nato-kantoja.

Puolueessanne pelätään, että Natosta uhkaa tulla uusi YYA. Suomalaisten pitääkin pelätä, että joku Nato-maa uhkaisi meitä samalla tavoin kuin itäinen ”ystävämme”.

Puolueessa pelätään sitä, että Suomen Nato-jäsenyys johtaa hiljaisuuteen ihmisoikeusasioissa, kuten on nähty Turkin tapauksessa, mutta se on eri pelko kuin mitä tässä väitteessä esitetään.

Et pysty kahdella lauseella kertomaan mitä eroa on Vasemmistoliitolla ja SDP:llä.

Kaikkein selkeimmät erot liittyvät ihmisoikeuksiin ja ilmastopolitiikkaan. Näissä meillä on ihan eri kunnianhimon ja osaamisen taso. Lisäksi olemme tiukempia monissa työmarkkinakysymyksissä.

Kannatit uutta potilasturvallisuuslakia, joka kaventaa duunarin lakko-oikeutta. Kaikkien työläisten oikeudet eivät vaan ole niin tärkeitä.

Lakko-oikeus kyllä säilyi laissa, mutta silloin kiista suojelutyövelvoitteesta liittojen ja työnantajien välillä oli niin syvä, että ei ollut mahdollista sopia asiaa. Siksi asiasta oli pakko säätää laki, johon ei lopulta jouduttu turvautumaan.

Odottelet koko ajan, että yrityselämän puolelta ottaisivat yhteyttä ja pääsisit kirkkaampiin saleihin, kuten puolueesi entinen puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes aikoinaan.

Päinvastoin! Olen tällä hetkellä unelmatyössäni. Unelmoin enemmän siitä, että voisin jatkaa tässä tehtävässä seuraavalla hallituskaudella, vaikka se onkin melko epätodennäköistä.

Olet ruotsinkielinen turkulainen älykkö. Ei ihme, että itäsuomalainen metalliduunari voi hämmentyä miettiessään, miten suhtautuisi sinuun.

Duunarit ovat toimittajia fiksumpia. He näkevät sukupuolen, kotipaikan ja äidinkielen läpi ja osaavat arvioida päättäjiä heidän tekemänsä politiikan perusteella. Luotan, että duunarit tietävät, kuka tekee heidän etujensa mukaista politiikkaa ja kuka ei.

Li Andersson, 35

  • Vasemmistoliiton puheenjohtaja 2016–.
  • Valtiotieteen kandidaatti.
  • Kansanedustaja 2015–.
  • Opetusministeri 2019 ja 2021–.
  • Turun kaupunginvaltuutettu 2012–.
  • Työskennellyt aiemmin muun muassa Finlands Svenska Skolungdomsförbund (FSS) -opiskelijajärjestön pääsihteerinä, Varsinais-Suomen Vasemmistonuorten piirisihteerin sijaisena ja Civil Rights Defenders -ihmisoikeusjärjestön harjoittelijana.
  • Asuu Turussa. Avoliitossa entisen jääkiekkoilijan Juha Pursiaisen kanssa. Heillä on tytär, joka syntyi 2021.
Kohtuuton vaalitentti
Kommentoi »