Koulutetut koirat tunnistavat koronavirus­tartunnan hikinäytteestä jopa 80 prosentin herkkyydellä. Käytännössä tämä täyttää kirkkaasti WHO:n kriteerit koronatesteille. Saksalaistutkimuksessa käytettiin 2 800 ihmiseltä neljässä eri konsertissa kerättyjä hikinäytteitä, jotka annettiin kahdeksan koiran haisteltaviksi. Kaikille koehenkilöille tehtiin koronatestit, ja valtaosa heistä oli saanut koronarokotuksia.

Koirat osoittautuivat erittäin tehokkaiksi ja tarkoiksi koronatartuntojen erottamisessa. Virheellisiä positiivisia tuloksia tuli vain kaksi. Myös Suomessa on tutkittu koirien käyttöä koronatartuntojen tunnistamisessa, ja tulokset olivat meilläkin samansuuntaisia.

Lähde: BMJ Global Health

Säännöllinen saunominen saattaa vähentää tulehdus­tiloihin ja tulehduksellisiin sairauksiin liittyvää kuolleisuutta. Suomalaisaineistoon perustuvassa tutkimuksessa yhteys havaittiin keski-ikäisillä miehillä, jotka saunoivat 3–7 kertaa viikossa.

Tulokset perustuvat 2 600 kuopiolaismiehen 28-vuotiseen seurantaan, jonka alkaessa miehet olivat 42–61-vuotiaita. Seurannan aikana heistä kuoli 1 600. Tutkimustulosten perusteella riski menehtyä oli suurentunut miehillä, joiden veren hs-CRP-pitoisuus eli herkkä C-reaktiivinen proteiini oli suuri.

Herkkä C-reaktiivinen proteiini on merkkiaine, jonka suuri pitoisuus liittyy tulehdustiloihin ja moniin kroonisiin sairauksiin.

Kun analyysissa huomioitiin saunominen, suureen hs-CRP-pitoisuuteen liitetyt riskit havaittiin vain sellaisilla miehillä, jotka saunoivat enintään kahdesti viikossa. Toisin sanoen kolmesti tai useammin viikossa saunovien miesten kuolleisuus ei suurentunut seurannan aikana, vaikka heidän verensä hs-CRP-pitoisuus olisi ollut suuri.

Saunomisen terveyshyödyistä on saatu viitteitä aiemminkin, mutta saunomisen ja herkän C-reaktiivisen proteiinin yhteisvaikutuksia kuolleisuuteen ei tiettävästi ole tutkittu aiemmin. Siksi tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa.

Aiempien tutkimusten perusteella saunominen voi muun muassa alentaa verenpainetta sekä parantaa verisuonten ja valtimoiden toimintaa.

Lähde: European Journal of Epidemiology

Jopa puolet tulehduksellisista suolistosairauksista voitaisiin todennäköisesti ehkäistä terveellisillä elämäntavoilla. Tämä selvisi mittavassa yhdysvaltalaistutkimuksessa, jossa hyödynnettiin yli 200 000 aikuisen tietoja.

Tulosten perustella noin 40–60 prosenttia sairastumisista Crohnin tautiin ja haavaiseen paksusuolentulehdukseen olisi voitu ehkäistä, jos potilaat olisivat välttäneet sairauksien tunnettuja riskitekijöitä ja noudattaneet terveellisiä elämän­tapoja. Pienin sairastumisriski oli normaalipainoisilla, jotka harrastivat liikuntaa, söivät terveellisesti, käyttivät alkoholia kohtuudella eivätkä tupakoineet.

Havainto voi auttaa etenkin niitä, jotka ovat sairauksien riskiryhmässä perimänsä takia. Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat yleistyneet varsinkin länsimaissa viime vuosikymmeninä.

Lähde: Gut

Tutkijat ovat löytäneet merkkiaine­proteiinin, joka avulla Alzheimerin tauti voidaan löytää jopa kymmenen vuotta ennen ensimmäisten oireiden ilmaantumista. Tautiin sairastuvien verinäytteissä havaittiin useita merkkiaineita, joiden pitoisuuksien kasvu ennakoi sairastumista. Niistä varhaisin on GFAP-proteiini, jonka pitoisuus lisääntyy jo kymmenisen vuotta ennen kuin sairaus oireilee. Myös pTau181-proteiinin ja neurofilamentin kevytketjun (NfL) pitoisuudet suurenevat ennen sairastumista, mutta vasta lähempänä oireiden alkamista.

Nfl kertoo aivosolujen vahingoittumisesta, ja pTau181 on tunnettu Alzheimerin taudin merkkiaine. Tutkijat uskovat, että GFAP-proteiini liittyy aivojen immuunisolujen aktivoitumiseen, joka tapahtuu ennen Alzheimerin tautiin kuuluvaa tau-proteiinien kertymistä ja vaurioita. Jos lisätutkimukset vahvistavat havainnot, GFAP:n tutkiminen voi mahdollistaa Alzheimerin taudin varhaisen toteamisen ja ehkä jopa hoitamisen ennen oireita.

Lähde: Brain