Iloisessa seurueessa on kaksikymmentäkuusi juhlijaa. Porukka on tullut viettämään Aivar Lemsalun 50-vuotispäiviä Merineitsiin, Tallinnan Viru-hotellin legendaariseen ravintolaan.

– Tämä on lahja ystävällemme, sanoo juhlivan seurueen seremoniamestari Indrek ja kohottaa alkumaljat päivänsankarille.

Merineitsin kabareeohjelma on alkamassa alkumaljojen ja -palojen jälkeen. Jo kymmenettä vuotta peräkkäin ravintolassa esiintyneet Starlight Cabaret -ryhmän tämän vuotinen esitys Forever Young on omistettu sata vuotta täyttäneelle Viron tasavallalle.

Esityksessä liehuvat ajankohdan mukaan Viron lipun lisäksi Baltian muiden maiden ja Suomen liput, ja neuvostomiehityksen aikana tietysti punaliput.

Ravintolayleisö saa kuulla klassisten kabareenumeroiden ohella musiikkia polkasta rockiin, ja tanssit vaihtelevat baletista hiphopiin.

Esitys rytmittyy illallisen tarjoilun mukaan ja menyy on keittiömestari Markus Tammperen suunnittelema.

Kabareen loppuhuipennus hehkuttaa Viron euroviisumenestystä, kansainvälistymistä ja toista itsenäisyyden aikaa. Ovet maailmalle ovat auki ahdistavan pakkovallan jälkeen.

Ravintolasali on täynnä virolaisia, vain kahdessa pöydässä istuu suomalaisia. Turistien palvelua sekin, että esitys on tekstitetty englanniksi.

Lahtelaiset Maija ja Johan Roos näkivät esityksen toista kertaa.

– Loppukavalkadi on ehkä jopa vähän liian pitkä. Yhteiskunnallisia painotuksia oli hieman vähennetty, pariskunta sanoo.

Roosit ovat kokeneita Viron-matkailijoita. He ovat käyneet Saarenmaan oopperajuhlilla, tutustuneet Pärnun historiaan ja nähneet Tallinnassa Estonia-teatterin esityksiä.

Viru-hotelliin Rooseilla on aivan tietty suhde, sillä Maija Roosin serkku, jo edesmennyt rakennusmestari Pentti Suomalainen, oli rakentamassa sitä muiden suomalaisten kanssa.

Roosit ovat kokeneet Tallinnassa myös sellaista, mitä harva turisti osaa etsiä. Pari vuotta sitten he pääsivät Toompean mäeltä lähtevältä tunnelikierrokselle.

Linnoituksen alla sijaitsevissa tunneleissa kuljetettiin aikoinaan sotilaita ja ammuksia.

– Täällä on monien keskiaikaisten kaupunkien tapaan maanalaisia käytäviä. Tallinnassa käytävät ovat Ruotsin vallan ajalta, 1670-luvulla rakennettuja puolustustunneleita. Neuvostoaikana niitä modernisoitiin lisäämällä tunneleihin sähköt, juokseva vesi, ilmastointi ja puhelinlinjat, Johan Roos kertoo.

Aikojen saatossa osa tunneleista unohtui. Ne löytyivät vasta vuonna 2003, kun miehitysmuseon perustuksia kaivettiin. Rakennusmiehet löysivät 1600-luvun lopulta peräisin olevan, liuskekivestä rakennetun tunnelijärjestelmän.

– Turistikierrokseen kuuluu verkkainen junamatka, jonka aikana kuullaan tunnelien historiasta. Matka Toompean mäen alla oli kyllä kiehtova kokemus, Roosit sanovat.

Höyheniä ja punalippuja. Viron kabareehistoria on pitkä, ja sen juuret ulottuvat Saksaan. Suomessa vastaavaa perinnettä ei ole ollut, ja syynä lajin puuttumiseen pidetään vuonna 1915 asetettua raskasta huviveroa.

Saksalainen ”kabarett” sisälsi paljon yhteiskunnallista kritiikkiä, eikä sitä kaihda Starlight Cabaretkaan. Kritiikki esitetään kuitenkin satiirin ja ilottelun keinoin.

Kristjan Kurmin ohjaamaan kolmetuntiseen esitykseen mahtuvat Viron satavuotisen historian riemukkaat, mutta myös raskaat hetket. 1920-luvun huolettomista vuosista siirrytään saksalais- ja neuvostomiehitykseen, sitten uuteen vapauden aikaan.

Esiintyjät ovat virolaisille televisiosta tuttuja solisteja ja Eesti Tantsuagentuur -tanssikoulun kabareeryhmän tanssijoita.

Kabareen kolme osaa ovat Neiti Viro ja rakkauden maa (1918–1940), Toveri Viro ja rakkaudeton maa (1940–1990) ja Neiti Estonia ja vapaan rakkauden maa (1991–).

Upea museo. Taidemuseo Kumu, viroksi Kumu kunstimuuseum, sijaitsee Tallinnan Kadriorgin puistossa.

– Ehkä yksi syy kiinnostukseen vetovoimaisten näyttelyiden ohella on se, että arkkitehtonisesti upean rakennuksen on suunnitellut suomalainen arkkitehti Pekka Vapaavuori, toteaa lipunmyynnissä istuva nuori nainen.

Tämän syksyn vetonaula on näyttely, joka esittelee symbolismia Baltian maiden taiteessa. Kolmen Baltian maan yhteistyönä pystytetty näyttely on osa Viro 100 -ohjelmaa. Se on ollut aiemmin esillä Musée d’Orsayssa Pariisissa.

Näyttelyn kolme perusteemaa Myytit ja legendat, Sielu ja Luonto kertovat taiteilijoiden innostuksesta romanttisiin kertomuksiin, ihmisen sisäiseen maailmaan ja luonnon mystiikkaan.

Toinen Kumun pysyvistä näyttelyistä on katsaus varhaisempiin virolaisen taiteen klassikoihin 1700-luvun alusta toisen maailmansodan loppuun, toinen kertoo neuvostoajan virolaisesta taiteesta (1940–1991).