Poikkeukselliset helteet ovat hellineet suomalaisia. Vaikka sääolosuhteet vaihtelevat luonnostaankin, ilmastonmuutos on tosiasia, joka vaikuttaa myös terveyteemme suoraan ja välillisesti.

Hellejaksoihin liittyy uhka kuolleisuuden kasvamisesta. Helteet alkavat pidetessään ja kuumetessaan koetella vanhuksia sekä sydän- ja verisuonisairauksista kärsiviä. Kasvava UV-säteily, joka altistaa ihosyöville ja silmäsairauksille.

Toisaalta kaamos synkistyy entisestään, mikä vaikuttaa merkittävästi henkiseen hyvinvointiin. Vaikka ilmasto lämpenee, talvisin auringon säteily vähenee ja pilvisyys lisääntyy. Liikunta on yksi tärkeimpiä tapoja ehkäistä kaamosmasennusta, mutta lumen väheneminen talvisin vaikuttaa talvilajien harrastamiseen ikävällä tavalla.

Ilmastonmuutos piinaa meitä myös epäsuorasti. Lämpötilojen nousu ja sademäärien väheneminen varsinkin kesäisin lisäävät alailmakehän otsonipitoisuutta ja huonontavat siten hengitysilman laatua.

Kasvilajien leviäminen lämpötilan noustessa voi lisätä allergioita ja aikaistaa siitepölykautta. Eläinlajien leviäminen voi lisätä tulehdusriskiä. Esimerkiksi punkkien esiintymisalueen laajetessa puutiaisaivokuumeesta voi tulla entistä yleisempi sairaus.

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on tärkein keino ehkäistä riskejä, mutta esimerkiksi helteisiin voi varautua asuintilojen ilmastoinnilla.

Viheralueet eivät varaa itseensä niin paljon lämpöä kuin kivi tai asfaltti, joten ne ovat kaupungissa hyväksi. Ilman laatua voi tarkkailla tiedotuksista, ja tarpeen tullen kasvot voi suojata.

Lähde: Suomen ympäristökeskuksen ilmasto-opas