– Hius on kehon ravinnonjakelussa ääripäässä. Se saa ravintoa, jos sitä muualta liikenee, Annikki Hagros-Koski sanoo 30 vuoden kokemuksella.

Vaikka perimä sanelee hiusten määrän, laadun, kasvunopeuden ja värin, päänahan kuntoa ja ravitsemusta voidaan kohentaa ja saada uutta kasvua aikaan.

Opiskellessaan luonnontieteitä Hagros-Koski alkoi etsiä syitä omaan hiustenlähtöönsä ja osti mikroskoopin. Vuosien myötä hiusjuuren mikroskooppitutkimukset avasivat tutkimattoman mantereen, ja vastauksia alkoi löytyä.   

Tali ja hiki muodostavat päänahan pinnalle suojaavan happovaipan. Liian usein toistuva pesu altistaa päänahan tulehduksille. Päänahassa saattaa viihtyä myös talipunkki, joka tuo uusia bakteereita päänahkaan. Stressi ja tietyt sairaudet näkyvät hiusten kunnossa.       

– Hiustenpesu kaksi kertaa viikossa riittää. 1970-luvulla pärjättiin hyvin kertapesulla.  

Hagros-Kosken kehittämät hoidot alkavat päänahan puhdistuksella sekä kapillaarihoidolla, joka poistaa hiuskasvua häiritsevän talin. Tämän jälkeen hoidot suunnitellaan yksilöllisesti.   

– Kun uusi hius alkaa kasvaa, se työntää ensin vanhan hiuksen pois tieltään. Hiustenlähdössä hius on kuollut kesken kasvukauden, mutta uusi hius syntyy samaan hiusjuureen vasta 2–6 vuoden kasvukauden päättyessä.

Myös omaan hiustenlähtöön löytyi syy: maidon kaseiini oli heikentänyt hiussolujen kasvua ja pitänyt yllä päänahan tulehdusta. 

Teksti: Riitta Heimonen

Kuva: Fotolia