Ferritiini nousee silloin tällöin kiistanaiheeksi, varsinkin terveysjutuissa ja -keskusteluissa. Ferritiini on maksan tuottama veren valkuaisaine, jolla voidaan mitata veren rautavarastoja ja niiden määriä. Tarkemmin ottaen se kuvastaa sitä, miten paljon varastossa olevaa rautaa ihmisessä on. Ferritiinin viitearvo laboratoriotutkimuksessa on 10–150 mikrogrammaa litrassa.
– Ferritiini on työkalu tutkia ihmisen rautapitoisuuksia siinä missä moni muukin laboratoriotutkimus. Missään nimessä ei voi puhua pelkästä ferritiinistä. Usein ihmisillä menee keskustelussa tässä asiassa lapsi pesuveden mukana, ja unohdetaan kokonaisuus, sanoo sisätautien erikoislääkäri Joni Suomi Terveystalosta.
Hän muistuttaa, että matalan ferritiiniarvon syy pitää aina selvittää. Nuorilla naisilla ferritiiniarvon taustalla voi olla runsaat kuukautiset tai kasvisruokavalio, iäkkäämmillä esimerkiksi syöpä. Ikä nostaa riskiä sairastua. Matalan ferritiinin oireita ovat esimerkiksi väsymys, levottomat jalat ja huimaus. Ikä on suurin riski erilaisiin sairauksiin.
– Asiasta pitää aina ensin jutella lääkärin kanssa ja matalien arvojen syyt pitää selvittää. Olen usein vastaanotolla nähnyt, että ensin on popsittu rautavalmisteita ja yritetty siten itse ratkaista ongelmaa. Lääkärin kanssa kannattaa aina keskustella, etenkin, jos on yli 50-vuotias tai mies.
Ferritiiniarvoihin on silti syytä kiinnittää huomiota ja arvo voi olla myös koholla.
– Kohonneiden ferritiiniarvojen taustalla voi olla elimistön voimakas stressi. Monisairaalla ihmisellä arvo voi olla koholla, vaikkei taustalla olisikaan mitään rautavarastojen puutteeseen viittaavaa. On olemassa geneettisiä raudankertymäsairauksia, jossa rautaa kertyy liikaa. Tämä saattaa iän myötä aiheuttaa ongelmia. Näitä selvitetään erillisellä geenitestillä, Suomi kertoo.
Hän sanoo, että aihe nousee aika ajoin pinnalle.
– Ihmiset ovat kiinnostuneita omasta terveydestään, mikä on hyvä juttu. Kannattaa kuitenkin keskustella lääkärin kanssa tutkimuksen merkityksestä, eikä luottaa vain netistä saatuun informaatioon.
