Lehden aukeaman kuvassa on neljäkymmentä valkoista arkkua riveissä. Lapuan tuomiokirkon puistoon on kokoontunut yli viisi tuhatta surijaa. Koko Suomi suree heidän kanssaan.

Patruunatehtaan räjähdys Lapualla huhtikuussa 1976 järkytti koko kansakuntaa, ja on jäänyt myös Hilkka Kosken, 80, mieleen. Koski piti kotimaakunnan tragediasta ja hautajaisista kertovaa Apu-lehteä esillä pitkään. Onnettomuuden ja lehtijutun aikaan Koski oli äitiyslomalla.

Lehti auki pirtinpöydällä muistuttamassa, miten ohut on elämänlanka.

– Toinen pitkään säilyttämäni Apu oli se, jossa kerrottiin presidentti Mauno Koiviston kuolemasta. Tallessa on myös numero viime keväältä, jossa kansikuvassa on Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi.

Viikkolehti on Hilkan tapaan ollut monelle Suomessa tiedon tuojana ja kumppanina Suomen ja maailman tapahtumissa.

Hilkka Koski on ollut Apu-lehden lukija monet vuosikymmenet, aina kuusikymmentäluvulta asti. Pitkään hän säilöi lehden vuosikertoja vintillä, mutta nyt talteen jäävät vain tärkeimmät.

Koski ei oikein edes muista aikaa ilman Apu-lehteä. Se on kuulunut perheen vakiovarusteisiin Etelä-Pohjanmaan Jalasjärvellä aina.

Apu tuli taloon jo silloin, kun Hilkka Koski nuorena miniänä muutti miehensä Maunon luokse naapuripitäjästä Perä­seinäjoelta. Hilkka Kosken tavoin myös puoliso oli innokas lukija. Silloin tilalla asuivat myös ”muori ja faari” eli Hilkka Kosken appivanhemmat.

Hilkka Koski ei työskennellyt perheen maatilalla, vaan teki työuransa paikkakunnan apteekissa farmaseuttina. Apteekki Jalasjärven kirkonkylällä on yhä olemassa, tosin apteekkari on vaihtunut monta kertaa. Koskenkin nelikymmenvuotisen työrupeaman aikana pomo ehti vaihtua viidesti.

Kosken perheen ruuhkavuosia sävytti kolmen pojan kuskaus harrastuksiin. Veljekset ovat kaikki musikaalisia, ja tie Jalasjärveltä Seinäjoelle tuli tutuksi, kun Koski vei poikia musiikkiopiston tunneille. Ajaminen kyllä kannatti, kaikista tuli ”musikantteja”. Yhdestä jopa ammattimuusikko.

Muu arki sujui Jalasjärvellä mallikkaasti: paikkakunnalla oli ja on yhä koulut aina lukioon asti.

Kerran viikossa kotipostilaatikkoon saapui Apu. Se oli aina suuri asia, lehdestä riitti iloa kaikille.

– Pojat muistavat aina Nitrodiskon vitsi­sivun ja lukivat sitä innokkaina. Voi ja ne paperinuket! Niistä pojat eivät piitanneet, mutta kylään tulleet serkkutytöt niitä leikkasivat irti.

– Myös Lasten suusta -palsta oli lasten mieleen. Yksi pojistani kerran lähettikin sinne oman lapsensa hauskan tokaisun. He olivat olleet ostamassa uutta jääkaappia ja kierrelleet kodinkoneliikkeessä tutkien kaappeja. Lopulta Piitu-tyttö oli tokaissut, että olemme availleet nyt kaikki jääkaapit. Miksei niissä yhdessäkään ole ruokaa?

Hilkka Koski pohtii, mikä Apu-lehdessä on sellaista, minkä vuoksi hän sen kotiinsa tilaa vuosikymmen toisensa jälkeen. Jäähyväisiä ei nimittäin ole tarkoitus viettää.

– Monessa muussa lehdessä on paljon henkilöjuttuja, joissa liikaa mässäillään onnettomuuksilla ja kurjilla kohtaloilla. Avussa ei mielestäni ole tällaista. Henkilöjutut on toteutettu paremmin ja kiinnostavammin.

Varsinaisia suosikkitoimittajia tai -kuvaajia Koski ei osaa mainita. Erääksi suosikkijutukseen viime ajoilta hän mainitsee entisen piispa Irja Askolan haastattelun.

Koski kiittelee myös Avun monipuolisuutta. Myös terveysaiheet kiinnostavat, ja Koski onkin tilannut myös Apu Terveys -lehteä. Tärkeää sisältöä ovat myös ristikot ja television ohjelmatiedot. Lehdestä on näppärä tarkistaa tulevat tv-ohjelmat.

Koski veistelee, että lopettaa tilauksen heti, jos tv-sivut poistetaan.

Apu-lehden tapainen yleisaikakauslehti seuraa ja heijastaa ajankuvaa ja muuttuvaa yhteiskuntaa.

Jalasjärvestä kertovia juttuja Hilkka Koski ei muista vuosien aikana Avussa nähneensä, mutta toki lehdessä on käsitelty Suomea mullistaneita ja kotipitäjääkin koskevia aiheita.

– On vaikea sanoa, mikä on Jalasjärvessä vuosikymmenten aikana muuttunut eniten, kun melkein kaikkihan on muuttunut. Esimerkiksi maatalous oli ennen toista. Täällä oli paljon pikkutiloja, oma karjatilammekin oli pieni. Nyt maatiloja on vähän ja ne ovat valtavia.

Mieleen ovat jääneet myös 1980-luvun valtavat tulvat Etelä-Pohjanmaalla.

Uutisaiheista 1990-luvun pankkikriisi toi Helsingin Sanomien valokuvaajan Jalasjärvelle. Pankkikonttorien lakkaut­tamista koskevassa jutussa oli kuva Jalasjärven Kirkonkylän pääraitilta, jossa komeili vielä silloin peräti kolmen eri pankin valomainokset rinta rinnan.

Yhdyspankki, Säästöpankki ja Osuuspankki vielä palvelivat. Nyt Jalasjärvellä oviaan pitää auki yksi pankkikonttori, OmaSp.

Hilkka Koski sanoo, että nyt lehtijutun aiheeksi kelpaisi vallan mainiosti pitäjän ylpeys: ikäihmisten palvelukeskus Palveluportti. Se on julkinen palvelu kaikille Jalasjärven eläkeläisille.

Palveluportti tarjoaa erilaisia tukitoimia, järjestää edullisia ruokailuja ja kuntoutus- ja virkistyspalveluita.

– Jalasjärvellä on vanhusten asiat aika hyvin hoidettu, Hilkka Koski sanoo.

– Kukaan ei tosin tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, Koski lisää tarkoittaen uusien hyvinvointialueiden mukanaan tuomaa epävarmuutta.

Nykyisin Kurikkaan kuuluva Jalasjärvi ei Kosken mukaan ole mikään hiipuva kylä. Keskustaan ollaan rakentamassa uutta koulukeskusta. 18 miljoonan euron hankkeen myötä pitäjään saadaan uusi yläkoulu, oma rakennus kädentaitojen luokille sekä liikuntahalli.

Hilkka Koski jäi eläkkeelle 63-vuotiaana. Elämä on ollut varsin toimeliasta sen jälkeenkin.

– Sanotaan, että kukaan ei ole niin kiireinen kuin eläkeläinen. Taitaa pitää minunkin kohdallani paikkansa.

Koski on aktiivinen yhdistystoimija. Hän on mukana muun muassa Eläkeliiton ja Syöpäyhdistyksen toiminnassa. Syöpäyhdistyksen Jalasjärven syöpäpotilas­osastoa Koski oli itse perustamassa 26 vuotta sitten, kun hänen puolisonsa menehtyi syöpään.

Yhdistystoiminnassa Koski on ottanut hoitaakseen esimerkiksi sihteerin matkan­järjestäjän tehtäviä.

– Nyt alan hiljalleen vähän himmata yhdistystoimintaa. On jo muiden vuoro.

Kosken koti sijaitsee muutaman kilometrin päässä Kirkonkylältä, perinteisessä pohjalaisessa peltomaisemassa. Talon takana siintää järvi.

– Kirkolle tulee ajeltua monta kertaa viikossa. Siellä on kaikki tarvittavat palvelut, mutta kyllä minä asioin Seinäjoellakin.

Pääkaupunkiseudulla asuvat aikuiset pojat vierailevat lastensa ja nyt jo lastenlastensakin kanssa Jalasjärven mummolassa usein. Maalaismaisema viehättää kaupunkilaisia.

Todellinen taivaspaikka vieraille on järven rannassa kohoava saunamökki.

Lukeminen on Hilkka Koskelle tärkeää. Hän kertoo lukeneensa viime aikoina myös Avun päätoimittaja Marja Aarnipuron dekkarit, ja olevansa muutoinkin kirjallisuudesta kiinnostunut.

Lukemisen ja erityisesti lehtien lukemisen mallia hän on koettanut antaa nuoremmillekin sukupolville. Lapsen­lapselle on jo annettu lahjaksi Apu Juniorin tilaus.