Sote-hässäkän jälkeen palattiin takaisin terveydenhuollon arkeen. Siihen kuuluvat jonotus ja flunssapotilaat, jotka tukkivat kiirepäivystykset vakavasti sairastuneilta.

Lääkärit ovat kiinnostuneempia opiskelemaan erikoislääkäriksi tai he löytävät miellyttävän, hyvillä eduilla kuorrutetun työn yksityisestä työterveyshuollosta tai lääkärikeskuksesta.

Nyt tarvittaisiin omaan alueeseensa sitoutuvia, terveyskeskusten yleislääkäreitä, mutta sellaisia ei edes valmistu Suomessa riittävästi.

– Suomi panostaa erikoissairaanhoitoon. Lääkäreillä on jokin suppea erikoisala, silmät, korvat, geriatria tai hematologia. Tiedetään yhä enemmän yhä vähemmästä. Erikoissairaanhoidon instituutio on onnistunut saamaan paremmin euronsa ja kasvattamaan budjettejaan, ylilääkäri Sakari Ritala sanoo.

Hän työskentelee Keski-Suomessa Saarikan terveyskeskuksessa, joka on kuntayhtymän liikelaitos Saarijärven seudulla.

Siellä lääkäreistä on jatkuva pula. Samoin sijaisista.

– Joissakin kunnissa terveyskeskuslääkärit joutuvat niin koville, että he eivät halua enää tehdä tätä työtä, Ritala tietää.

Kahteenkymmeneen vuoteen Saarikassa ei ole ollut lyhytaikaisia sijaisia. Jos joku työntekijä sairastuu tai käy koulutuksessa, sijaista ei ole.

– Sellaista jamppaa ei löydy, jolla olisi riittävästi kokemusta ja joka suostuisi ryhtymään varahenkilöksi.

Jos vaikkapa joku sopiva lääkäri-sairaanhoitaja-pariskunta haluaisi tulla töihin, Ritala palkkaisi heti. Ikä ei ole este.

Työntekijöiden etsimisestä ja palkkaamisesta on tullut ylilääkärin tärkein tehtävä. Onneksi kontakteja ja kanavia on kertynyt 30 vuoden ajalta.

– Maksamme keskimäärin parempaa palkkaa kuin Jyväskylässä. Tämä on hyvin palkattua työtä, ei se rahasta ole kiinni.

Keski-Suomen seudulla nuoret lääkärit viihtyvät Jyväskylässä, jossa he voivat harrastaa vaikkapa jääkiekkoilua ja jalkapalloilua ja istua iltaa kavereiden kanssa. 60 kilometrin päässä maaseudun keskellä Saarijärven kaupungissa tuollainen on vähän vaikeampi järjestää.

Muita etuja on kosolti.

– On kivat työkaverit ja haasteita sopivasti. Potilaat ovat leppoisampia kuin kaupungissa. Tontteja järjestyy kyllä. Täällä on myös uskomattoman kaunista, ylilääkäri Sakari Ritala sanoo.

Tässä pienessä terveyskeskuksessa on hyvä henki ja mahdollisuus tehdä lääkärintyötä monipuolisesti. Kaiken ammattitaitonsa voi hyödyntää, kaikkea voi kokeilla.

–Joka aamu on hauska lähteä töihin. Lämpöisempää ja sydämellisempää työyhteisöä en ole urani aikana tavannut. Tietysti kiire tyhjentää takin keneltä tahansa, mutta toisaalta on hiljaisempiakin päiviä, Ritala kuvailee.

Saarikan terveyskeskuksessa työskentelee lääkäri Tapani Kiminkinen, joka on myös Avun lukijoiden nimikkolääkäri. Häntä huolestuttaa se, miten kevein perustein perusterveydenhuollosta lähetetään ihmisiä päivystykseen.

Hän on pettynyt tapaan, jolla yksityiset työterveysasemat toimivat. Niistä lähetetään potilaita herkästi keskussairaalan poliklinikoille ja päivystykseen tukkimaan sairaampien ihmisten hoitamista. Samoin toimivat monet Jyväskylän yksityiset ja julkisen puolen hoivakodit.

Kiminkisen mukaan ambulansseja ajatetaan pillit vinkuen pikkuasioiden vuoksi. Jos harvaan asutulla seudulla sattuisi vakava onnettomuus, olisi katastrofi, jos ambulanssit olisivat toisarvoisissa tehtävissä.

Tavallisten vastaanottojen lisäksi Kiminkinen vastaa eri hoivakotien 80 asukkaasta. Kiminkinen on kieltänyt omia hoivakotejaan tilaamasta ambulansseja pikkuasioiden vuoksi.

– Korvaan sen siten, että minulle voi soittaa ympäri vuorokauden. Omasta halustani olen tavattavissa.

Lue myös: Kiminkinen: Älkää kikkailko hoitajilla ja nostakaa vanhukset ylös!

Yhteispäivystysten väärinkäyttöä ja perusterveydenhuoltoa miettii myös anestesiologian erikoislääkäri Johanna Tuukkanen Lääkärilehdessä (14/2019). Hän on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin päivystyksen ylilääkäri, joka kirjoittaa tilanteesta:

– Päivystyksestä on tullut muiden toimijoiden varaventtiili, mistä seuraa kohtuuttomia päivystystoimintaan kohdistuvia odotuksia ja vaatimuksia.

Kiireettömät sairaustapaukset kärrätään siis väärään paikkaan. Ne paitsi ruuhkauttavat päivystykset myös uuvuttavat työntekijät.

– Se on ennen kaikkea vaarallista äkillisesti sairastuneille päivystyshoidon tarpeessa oleville potilaille.

Ylilääkäri Tuukkasen mielestä perusterveydenhuoltoa on vahvistettava.

– Suurin osa yhteispäivystykseen hakeutuvista potilaista hyötyisi siitä, että he saisivat hoitoa oman alueen yleislääkäriltä, joka tuntee alueen olosuhteet ja toimintatavat, Tuukkanen toteaa Lääkärilehdessä.

Yhä useampaan tavalliseen terveyskeskukseen siis tarvittaisiin päivystystä virka-ajan ulkopuolella. Miten se onnistuu, jos rahaa ei ole – ja jos on, lääkärit eivät rahallakaan halua töihin terveyskeskuksiin?