Syksy tuo vihannestiskeille kovakuoriset talvikurpitsat. Marketeissa myytävät yksilöt painavat muutamia kiloja, mutta jättiläiskurpitsat voivat kasvaa kymmenien, jopa satojen kilojen painoisiksi mahtimöllyköiksi. Ne ovatkin maailman suurimpia vihanneksia. Kurpitsalajeissa ja -lajikkeissa riittää valinnanvaraa: tarjolla on esimerkiksi halloween-­lyhdyistä tuttuja suurehkoja oransseja kurpitsoja, pisaranmuotoisia myskikurpitsoja ja spagettikurpitsoja, joiden sisus muuttuu kypsennyksen aikana spagettimaisiksi nauhoiksi.

Kurpitsa on hyvin vähäenergistä syötävää, sillä 90 prosenttia siitä on vettä. Se sisältää paljon beetakaroteenia, joka on A-vitamiinin esiaste. Mitä oranssimpaa hedelmäliha on, sitä enemmän siinä on beetakaroteenia. Lisäksi kurpitsoissa on B-, E-, K- ja C-vitamiineja sekä kivennäisaineista etenkin kaliumia.

Kurpitsojen kuoren väri vaihtelee oranssista keltaiseen, vihreään ja jopa sinertävän harmaaseen. Hedelmäliha eli malto on keltaista tai syvän oranssia. Kurpitsa on kotoisin Pohjois-Amerikasta, jossa sitä hyödynnettiin jo 10 000 vuotta sitten. Sen sukulaisiin kuuluvat kurkut ja melonit.

Kasvitieteellisesti kurpitsa on hedelmä, mutta ruoanlaitossa sitä käytetään vihannesten tapaan. Perinteisesti kurpitsasta on valmistettu etikkasäilykkeitä, mutta se sopii myös monenlaisiin suolaisiin ja makeisiin ruokiin, kuten keittoihin, piirakoihin ja grillattavaksi. Kurpitsat säilyvät 10–15 asteen lämpötilassa jopa muutamia kuukausia. Halloween-sesongin aikaan myynnissä on myös koristekurpitsoja, jotka eivät kelpaa ravinnoksi. Osa niistä on jopa myrkyllisiä. Sen sijaan kurpitsan lehdet ovat terveellistä syötävää. Kotipuutarhurin kannattaakin kokeilla kurpitsan lehtiä esimerkiksi salaatteihin ja vokkiruokiin.

Monien kurpitsojen siemeniä voi popsia raakana tai paahdettuna. Terveelliset siemenet sisältävät muun muassa kuitua, proteiinia, omega-3-rasva­happoja ja fytoestrogeenia, joka saattaa lievittää vaihdevuosioireita. Kurpitsansiemenistä puristetaan myös öljyä.

Lähteet: kasvikset.fi ja pumpkin.fi