Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen suomalaisten suurin kuolleisuuden ja tärkeä ennenaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttaja. Sydän- ja verisuonitautien osuus kaikista kuolemansyistä on noin puolet ja sepelvaltimotaudin yksinään vajaat 30 prosenttia. Monet elintapoihin liittyvät tekijät, kuten epäterveellinen ravinto, tupakointi ja vähäinen liikunta, lisäävät näiden tautien vaaraa.

Sepelvaltimotaudissa ahtautuvat sydämen pinnalla kiertävät valtimot, jotka toimittavat sydänlihakselle ravinteita ja happea. Tämän saa aikaan valtimoiden kovettuminen eli ateroskleroosi. Valtimoiden kovettuminen on jopa vuosikymmeniä kestävä prosessi, joka on käynnissä yhtä hyvin alaraajojen valtimoissa kuin aivovaltimoissakin. Kovettumisen riskitekijöitä ovat korkea kolesteroli, tupakointi, kohonnut verenpaine ja diabetes.

Eteisvärinässä eli flimmerissä sydämen eteisten sähköinen toiminta on järjestäytymätöntä ja tiheää: eteiset eivät supistele, vaan ”värisevät”. Pulssi on hoitamattomana tyypillisesti 120–160 minuutissa. Valtimopulssi on esimerkiksi ranteesta tunnusteltaessa epäsäännöllinen ja epätasainen, eli pulssin voimakkuus vaihtelee lyönnistä toiseen. Eteisvärinä nostaa aivohalvauksen riskiä ja heikentää sydämen toimintaa.

Sydämen vajaatoiminta on seuraus sydämen pumppaustoiminnan heikkenemisestä. Sydän ei jaksa pumpata verta elimistön tarpeisiin riittävän hyvin, jolloin kudokset saavat vähemmän happea. Vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus, vaan seurausta jostakin muusta sydänsairaudesta. Joka kymmenes yli 75-vuotias suomalainen sairastaa sydämen vajaatoimintaa.

Läppäviat. Sydämessä on neljä läppää, jotka estävät veren virtaamisen takaisin päin. Läpät voivat kuitenkin vuotaa tai ahtautua. Nykyään tavallisin läppävika on vanhalla iällä ilmaantuva aorttaläpän kalkkeutumisesta johtuva ahtautuminen. Sitä ei osata estää, mutta oikein ajoitettu leikkaus ehkäisee vian vakavimmat haittavaikutukset.

*****

Totta vai tarua sydämestä?

Sydänliiton ylilääkäri Mikko Syvänne kertoo, mitkä oireet ja riskitekijät on syytä ottaa vakavasti.

Totta. Eteisvärinää pidetään usein riesana ja kuvitellaan, että tärkeintä on hoitaa rytmi ennalleen. Vielä tärkeämpää on kuitenkin hoitaa tukosriskiä. Tukosriski koostuu useista muistakin vaaratekijöistä, ja yhdessä niiden kanssa eteisvärinä voi nostaa aivohalvauksen riskin jopa 20-kertaiseksi.

Tarua. Kohonnut verenpaine voi aiheuttaa oireita, mutta useimmiten ei. Verenpainelukemansa saa selville vain mittaamalla.

Totta ja tarua. Jos henkilö on terve ja oireeton, hän voi aloittaa kevyen tai kohtuukuormitteisen liikuntaohjelman ilman edeltävää terveystarkastusta. Tilanne on toinen, jos on todettu pitkäaikaissairaus tai on epäilyttäviä oireita, hyvin huono kunto tai sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä (sukurasitus, tupakointi, korkea verenpaine, kolesterolihäiriö, diabetes, merkittävä ylipaino). Silloin on syytä kääntyä lääkärin puoleen ennen kuin aloittaa jokapäiväisiä toimintoja selvästi rasittavamman liikunnan.

Totta. Ajatus on, että lääkehoito on hoidon perusta ja sen lisäksi tehdään valikoidusti toimenpiteitä. Pitkäaikaisen, vakaan sepelvaltimotaudin hoito aloitetaan lääkkeillä. ”Ihon alle” tunkeudutaan yleensä vain, jos oireet jatkuvat hankalina. Sydäninfarkti ja muut akuutit tilanteet ovat eri asia: niissä pikainen pallolaajennus tai joskus ohitusleikkaus parantavat ennustetta.

Totta. Naiset sairastavat yhtä paljon kuin miehet, mutta kymmenen vuotta myöhemmin. Asiat ovat yleensä hyvin suunnilleen vaihdevuosiin saakka, vaikka ei tarkkaan tiedetäkään, johtuuko tämä hormonaalisista seikoista.

Riskitekijöitä, kuten kohonnutta verenpainetta, epäedullisia kolesteroliarvoja, tupakointia ja ylipainoa, kannattaa hallita elintapamuutoksilla ja tarvittaessa hoitaa. Ylipaino ja diabetes esiasteineen ovat naisten terveydelle erityisen haitallisia.

Tarua. On tärkeää estää kokonaisvaltaisesti diabeteksen lisäsairauksia, joita ovat silmä-, munuais- ja hermorataongelmat sekä valtimotaudit. On tärkeää hoitaa myös verenpainetta ja rasva-aineenvaihduntaa – verensokerin hallinta on vain yksi osa tätä kokonaisuutta.

Kohonneet verensokeriarvot liittyvät sydänterveyteen siten, että yleensä diabeetikoilla on myös koholla oleva verenpaine sekä kolesteroli- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä. Diabeetikon veressä kiertävä kolesteroli on ärhäkkää LDL-kolesterolia, joka jää herkemmin valtimon seinään. Kokonaisvaltaisella hoidolla nämä haitat pystytään enimmäkseen torjumaan.

Tarua. Ambulanssi on tilattava heti! Seuraavana päivänä on jo myöhäistä: joko kuolema on korjannut tai infarkti on ainakin ehtinyt peruuttamattomasti vaurioittaa sydäntä. Joskus sydäninfarkti voi ilmetä epämääräisenä kiputilana tai vaikkapa närästyksenä. Mikä tahansa selittämätön ja äkillinen ylävartalon kipu, ahdistus tai polte on epäilyttävä oire ja syy soittaa numeroon 112.

Totta ja tarua. Tutkimusten mukaan alkoholin kohtuukäyttäjät ovat pienemmässä sydänsairauden vaarassa kuin täysraittiit tai runsaasti alkoholia käyttävät. Edelleen on kuitenkin epäselvää, johtuuko tämä alkoholista vai jostain muusta tekijästä. Alkoholia ei siis voi suositella sydäntautien ennaltaehkäisyyn sen monien haittojen vuoksi. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos jo muutenkin käyttää alkoholia, kannattaa juoda suositusten mukaan. Miehille suositellaan korkeintaan kaksi, naisille yksi annos päivässä, ei kuitenkaan joka päivä.

Tarua. Pulssin ja rytmihäiriöiden aistiminen vaihtelee paljon – joku huomaa pienenkin muljahduksen, toinen ei voimakastakaan. Lisäksi erityisesti beetasalpaajalääkitys voi rauhoittaa rytmiä niin, ettei rytmihäiriötä huomaa.  Eteisvärinän havaitseminen on tärkeää, koska sen seurauksena voi olla aivohalvaus. Sydänliitto aloittaakin kampanjan, jossa ihmisiä opetetaan tunnustelemaan pulssiaan ja hakeutumaan tarvittaessa tutkimuksiin. 

Tarua. Sydämen muljahtelutuntemukset ovat yleisimpiä syitä hakeutua kardiologille. Muljahtelu johtuu useimmiten lisälyönneistä, jotka ovat terveelle vaarattomia. Sydän pitäisi kuitenkin kertaalleen tutkia, jos lisälyöntejä esiintyy.

Teksti Tea Malms, kuva Stewart T R Gray

Juttu on ilmestynyt Apu Terveys -lehden numerossa 1/2012.