Tiesitkö, että iän tuomat silmäsairaudet, kuten glaukooma ja silmänpohjan ikärappeuma, voivat johtaa jopa näkökyvyn menettämiseen? Tämän takia yli nelikymppisille suositellaan käyntiä silmälääkärillä vähintään viiden ja yli kuusikymppisille vähintään kolmen vuoden välein.  Aiemmin viherkaihiksi ja silmänpainetaudiksi kutsuttu glaukooma aiheuttaa peruuttamattomia muutoksia näköhermoon ja hermosäiekerrokseen. Sairaus on salakavala ja voi edetä pitkälle, ennen kuin sairastunut huomaa, usein sattumalta, näkökenttäpuutoksia tai näön alentumista. Hoitamattomana glaukooma voi johtaa merkittävään näön heikkenemiseen, näkökentän supistumiseen ja pahimmillaan silmän sokeutumiseen.  – Glaukooman tyypillinen oire on silmänpaineen kohoaminen. Paine kohoaa, jos silmän sisäisen kammionesteen tuotto ja ulosvirtaus ovat epätasapainossa. Aina se ei kuitenkaan ole koholla, sillä glaukoomasta tunnetaan myös matalapainemuoto. Silmänpaineen mittaus ei siis riitä diagnoosin tekemiseen, vaan glaukooma diagnosoidaan näköhermon pään mikroskooppitutkimuksen sekä näkökenttä-, valokerros-, silmänpohja- ja hermosäiekuvausten avulla, kertoo lääketieteen tohtori, silmäkirurgi Tiina Leivo Terveystalo Kampista. Suomessa glaukoomaa sairastaa noin 80 000 henkilöä, ja vuosittain todetaan 2 500 uutta tapausta. Tauti on perinnöllinen. Jos lähisuvussa on glaukoomaa, silmälääkärin tutkimuksissa käyminen on erityisen tärkeää. Myös voimakas likinäköisyys ja silmävammat lisäävät sen riskiä.

Glaukooman hoitona käytetään silmätippoja ja tarvittaessa laserhoitoa. Vaikeissa tapauksissa tarvitaan leikkausta. Leikkauksen ansiosta voi päästä eroon silmätipoista, joiden käyttö jatkuu muuten läpi elämän. – Glaukooma ei ole parannettavissa, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa. Mitä aiemmin hoito alkaa, sitä parempi on ennuste, Leivo sanoo. Sama koskee silmänpohjan ikärappeumaa. Tautia on kahta muotoa, kuivaa ja kosteaa. Ikärappeuman  oireita ovat näöntarkkuuden heikentyminen ja lukemisen vaikeutuminen sekä kosteassa muodossa lisäksi suorien ääriviivojen vääntyminen, tummat läiskät näkökentässä ja kirjaimien häviäminen lukiessa.  Kuivaa muotoa sairastaa noin 80 ja kosteaa noin 20 prosenttia potilaista. Kuivassa muodossa verkkokalvon kerrosten väliin kertyy vähitellen kuona-aineita. Tämän seurauksena verkkokalvon kerrokset ohentuvat niin, että näkeminen vaikeutuu pikkuhiljaa. Kosteassa muodossa verkkokalvon alle kasvaa uusia, heikkoja verisuonia, jotka aiheuttavat tarkan näkemisen alueen turvotusta, verenvuotoja ja näön voimakkaan huononemisen.  – Kuivaan ikärappeumaan ei ole hoitoa, mutta se ei johda juuri koskaan näön menettämiseen. Kostean ikärappeuman etenemistä voidaan estää toistuvina, silmän sisäisesti pistoksina annosteltavilla lääkkeillä, jotka estävät verisuonten kasvua. Ilman hoitoa ennuste on huono, mutta varhaisessa vaiheessa annetulla hoidolla taudin eteneminen voidaan valtaosalla pysäyttää tai hidastaa. Osalla näöntarkkuus voi jopa parantua.  Myös kuiva ikärappeuma on tärkeää tunnistaa, koska se voi joskus muuttua ajan myötä kosteaksi muodoksi. Diagnoosin saatuaan potilas voi itse seurata tilannettaan erityisen testipaperin avulla. Jos siinä olevat viivat alkavat vääntyä, hän osaa ottaa heti yhteyttä lääkäriin.

Ikääntyminen lisää myös kuivasilmäisyyttä, koska kyynelnesteen koostumus muuttuu ja sen määrä vähenee iän mukana. Tavallisesti vaiva hoituu apteekista ilman reseptiä saatavilla kosteutustipoilla.  – Säilöntäaineettomien valmisteiden käyttö on hyvin turvallista myös pitkäaikaisesti, mutta kuivasilmäisyydestä on olemassa myös vaikeita muotoja, jotka vaativat lääkärinhoitoa. Jos oireet ovat voimakkaita ja kestävät pitkään, kannattaa kääntyä silmälääkärin puoleen, silmäkirurgi Tiina Leivo sanoo. Kuivista silmistä kärsii elämänsä aikana noin 40 prosenttia suomalaisista. Vaiva on yleisempi naisilla kuin miehillä. Tämä johtuu mahdollisesti hormonitekijöistä. Silmätulehduksen jälkeen silmät voivat olla pitkään kuivat, mutta ongelma korjaantuu ajan myötä. Myös jotkut lääkkeet ja sairaudet, kuten reuma, kuivattavat silmiä. – Talvella oireet ovat hankalammat kuin kesällä, sillä pakkanen ja voimakas tuuli lisäävät silmien kuivuutta. Kuiva toimistoilma, saunominen ja tuuletus pahentavat oireita. Kuivuus tuntuu silmissä roskan tunteena ja räpyttelyn tarpeena. Silmät saattavat myös vuotaa normaalia enemmän. Tätä ei välttämättä osaisi yhdistää kuivasilmäisyyteen. – Kuivat silmät ovat usein pysyvä tila, mutta silmien kosteuttaminen ja suojaus vähentävät oireita. 

Silmätulehduksella tarkoitetaan tavallisimmin sidekalvon tulehdusta, joka johtuu joko viruksesta tai bakteerista. Vaiva on yleinen kaikissa ikäluokissa. Virustulehduksessa silmä vetistää, ja bakteeritulehduksessa silmästä erittyy paksumpaa rähmää. Molempiin voi liittyä kohtuullista punoitusta. – Virustulehdus ilmaantuu usein flunssan yhteydessä ja hoituu tavallisesti itsestään. Sen sijaan bakteeritulehdus hoidetaan antibioottitipoilla. Jos silmä on hyvin kipeä, punoitus on voimakasta ja näöntarkkuus alenee, on syytä mennä lääkäriin. Kyse voi olla sarveiskalvon tai värikalvon tulehduksesta, jotka voivat vahingoittaa näköä. Ne vaativat aina silmälääkärin määräämän hoidon. Piilolasien käyttö lisää erityisesti sarveiskalvotulehdusten riskiä, Leivo sanoo. Myös krooninen luomireunan tulehdus on tavallinen vaiva. Siinä luomen reunamassa olevat rauhaset ovat tukkeutuneita, ja bakteerikanta muuttuu. Oireita ovat roskan tunne, kutina, punoitus ja epämukava olo. Hoitona käytetään silmälääkäriltä saatavia silmätippoja. Lisäksi luomen reunat pitää puhdistaa lääkäriltä saatujen ohjeiden mukaan päivittäin. – Krooninen luomireunan tulehdus tarvitsee yleensä pysyvästi huolenpitoa. Hyvä hoito on tärkeää, koska pitkäaikaisena tulehdus voi aiheuttaa hankaliakin oireita, silmäkirurgi Tiina Leivo muistuttaa. 

1 Syö terveellisesti ja monipuolisesti ja pidä kilot kurissa, etenkin jos sairastat diabetesta. Ylipaino lisää diabeettisten silmä­sai­rauksien vaaraa.

2 Vältä tupakointia. Muutenkin vältettävä tupakointi on myös monien silmä­sairauksien, kuten silmänpohjan ikärappeuman, riskitekijä.

3 Suojaa silmät auringon UV-säteilyltä aurinkolaseilla.

4 Suojaa silmät suojalaseilla tilanteissa, joissa on silmävamman riski. Niitä voidaan tarvita työssä tai urheiluharras­tuksessa. Muista suojata silmät myös ilotulitusraketteja paukutellessa.

5 Hoida silmäallergiat allergiatipoilla ja antihistamiinilla. Allergiaa aiheuttaa useimmiten siitepöly, mutta se voi johtua myös muusta pölystä, homeista, kemikaaleista, lääkkeistä tai lemmikkieläimistä. Tyypillinen oire on kutina.

6 Jos silmäsi tuntuvat kuivilta, kosteuta niitä säilöntäaineettomilla kostutustipoilla. Käyttö on turvallista myös pitkä­aikaisesti.

7 Käy säännöllisesti silmälääkärissä. Optikolla käynti ei korvaa silmälääkärikäyntejä, sillä optikko ei pysty diagnosoimaan silmäsairauksia. Hakeudu silmälääkärin hoitoon heti, jos sinulle ilmaantuu äkillisiä näköhäiriöitä tai muita huolestuttavia oireita.

Lähde ja lisätietoa: www. terveystalo.com > silmätaudit

Yleisimpiä heikkonäköisyyden syitä on harmaakaihi. Sillä tarkoitetaan silmän sisällä olevan linssin eli mykiön samentumaa. Linssin samentuessa näkö hämärtyy, vaikka silmä olisi muutoin terve. Ikääntyessä mykiö samenee ilman mitään ulkoista syytä. Silmävammat, jotkin silmätaudit, yleissairaudet ja lääkkeet voivat nopeuttaa tai aikaistaa samenemista.  Kaihin oireita ovat paitsi näön heikkeneminen myös värien muuttuminen ja häikäistymistaipumus. Jotkut näkevät varjoja tai haamukuvia. Silmän taittokyky voi muuttua.  Kaihiin ei ole olemassa lääkehoitoa, mutta se on parannettavissa leikkauksella. Suomessa kaihileikkauksia tehdään vuosittain yli 50 000. Tulokset ovat hyviä: näön tarkkuus paranee, ja osa vapautuu silmälasien käytöstä. Joskus tarvitaan kuitenkin lisäleikkauksia tai muuta jälkihoitoa. – Kaihi tulee jossain määrin kaikille, sillä se on normaali ikääntymiseen liittyvä ilmiö. Koska se vaatii leikkausta, siitä puhutaan sairautena. Sen sijaan ikänäköä ei luokitella sairaudeksi, sillä se korjaantuu silmälaseilla. Siltäkään ei säästy kukaan, mutta jos silmät ovat sopivasti likinäköiset, lähelle näkee lukea ilman lukulaseja. Jos vain toinen silmä on likinäköinen, voi poikkeuksellisesti nähdä sekä kauas että lähelle ilman laseja, silmäkirurgi Tiina Leivo sanoo.

Teksti Maarit Vuoristo, kuvat GettyImages ja Fotolia