Toissa syksynä Suomen markkinoille tullut Shingrix-rokote suojaa kahden annoksen jälkeen 90-prosenttisesti sekä vyöruusun ilmaantumiselta että sen jälkeiseltä kiputilalta. Teho säilyy kohtuullisen hyvänä ainakin kymmenen vuotta.

Rokotusta suositellaan yli 50-vuotiaille. Suotuisin ikä ottaa rokote on 65 vuotta, koska vyöruusun yleisyys nousee jyrkästi vasta sen jälkeen. Arvioiden mukaan 85 ikävuoteen mennessä vyöruusun sairastaa joka toinen. Yläikärajaa rokotukselle ei ole. Se sopii useimmille, koska se ei sisällä elävää virusta.

Käytössä on yhä myös vanha Zostavax-rokote. Se sisältää elävää virusta eikä siksi sovi raskaana oleville tai immuunipuutteisille. Se suojaa vyöruusulta 51-prosenttisesti ja kivun pitkittymiseltä 67-prosenttisesti. Suoja alkaa heikentyä 70 ikävuoden jälkeen. Rokotteen etu on halvempi hinta, noin 180 euroa. Kaksi annosta uutta rokotetta maksaa noin 400 euroa, eikä Kela-korvausta saa.

Vyöruusulta suojaa myös vesirokkorokotus, joka kuuluu nykyään lasten rokotusohjelmaan. Vyöruusuun ei voi sairastua, jos ei ole sairastanut vesirokkoa. Vesirokkovirus jää taudin jälkeen piileskelemään selkäytimen hermojuureen, mutta se voi aktivoitua myöhemmin. Silloin se siirtyy hermoa pitkin ihoon, jossa se näkyy kivuliaina vyöruusurakkuloina. Rakkulat rajoittuvat yleensä kehon jompaankumpaan puoliskoon.

Rokotukset eivät anna 100-prosenttista suojaa, joten niistä huolimatta voi sairastua vyöruusuun. Tosin tauti on rokotetuilla yleensä lievempi ja lyhyempi. Koska rokotteen teho kestää vain tietyn aikaa, vyöruusuun voi myös sairastua uudestaan. Todennäköisesti rokotuksen voi ottaa toistamiseen, mutta tästä ei ole vielä tutkimustuloksia.

Ikä on vyöruusun merkittävin riskitekijä, koska ikääntyessä puolustuskyky heikkenee, samalla vesi­rokon antama immuunivaste hitaasti vaimenee. Riskiryhmään kuuluvat myös elin- ja kantasolusiirtopotilaat, tiettyjä syöpäsairauksia sairastavat sekä immuunivastetta heikentävää lääkitystä käyttävät. Lisäksi on havaittu, että riski sairastua on jonkin verran suurentunut heti korona­infektion tai -rokotuksen jälkeen.

Vyöruusu ei ole hengenvaarallinen sairaus, mutta arviolta joka kymmenes potilas tarvitsee sairaalahoitoa. Noin viidesosalle jää taudista pitkäkestoista haittaa. Tavallisin on rakkuloiden kohdalle jäävä hermosärky ja herkkyys vähäisellekin kosketukselle. Mitä vanhempi on sairastuessaan, sitä suurempi on pitkittyneen kivun vaara. Taudin oireita ja hermokivun riskiä voidaan vähentää suun kautta otettavalla viruslääkkeellä. Hoito pitäisi aloittaa kahden vuorokauden sisällä oireiden alkamisesta. Lääkehoitoa suositellaan kaikille, sillä lieväkin tauti voi viedä huonoon kuntoon useaksi viikoksi.

Asiantuntija: infektiolääkäri Veli-Jukka Anttila, HUS.