Polio katosi Suomesta rokotusten ansiosta 1960-luvulla. Tämän takia vuoden 1984 epidemia pääsi yllättämään suomalaiset, mutta silloinkin epidemia saatiin sammumaan rokotuskampanjalla, joka kohdistettiin koko väestöön. Tuon jälkeen tautia ei ole Suomessa todettu. Euroopassa polio julistettiin hävitetyksi vuonna 2002.

Euroopan ulkopuolella tilanne on toinen. Uutiset maailmalta muistuttavat, että poliota esiintyy yhä muuallakin kuin Pakistanissa ja Afganistanissa.

Eniten ongelmia ovat aiheuttaneet elävää poliovirusta sisältävät rokotteet, jotka toisinaan mahdollistavat viruksen muuntautumisen. Näin kävi Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Syyriassa vuonna 2017. Ukrainassa poliotapauksia on todettu vuosina 2015 ja 2021.

Matkailijoita lähimmäksi asian tuo New York City, jonka jätevesistä löytyi keväällä viitteitä poliosta. Ensin löytöjä tehtiin vain parilta alueelta, myöhemmin useammalta.

Pelkät jätevesihavainnot eivät vielä riitä taudin esiintymisen toteamiseksi, vaan siihen tarvitaan potilaita. Näin tapahtui heinäkuussa, kun nuorella newyorkilaisella miehellä todettiin poliotartunnan aiheuttamia halvausoireita.

− Polio on päässyt leviämään New Yorkissa siksi, ettei rokotteita ole enää otettu entiseen tapaan. Kaupunkilaisista vain 60 prosenttia on rokotettu, joillakin alueilla vain 30–40 prosenttia lapsista on saanut rokotteen, kertoo Suomen Rokotepalvelun vastaava lääkäri Jukka Vakkila.

Villiä poliovirusta esiintyy enää Pakistanissa ja Afganistanissa. Muualla esiintyy elävää poliovirusta sisältävistä rokotteista lähtöisin olevaa poliovirusta. Rokote itsessään ei ole ongelma, vaan se, ettei rokotekattavuus alueella ole riittävän kattava. Virus voi jäädä henkiin ja levitä muuntautuessaan rokottamattomien keskuudessa, kuten esimerkiksi Syyriassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa kävi viisi vuotta sitten.

− Suomessa rokotekattavuus on erittäin hyvällä tasolla, eikä virus pääsisi täällä leviämään vastaavasti kuin New Yorkissa. Meillä lähes kaikki ovat saaneet jo lapsena täyden rokotussarjan eli neljä rokotusta. Ajatus siitä, että nämä rokotukset riittävät ilman tehostusta koko eliniän, pohjautuu siihen, että rokotekattavuus lapsuudessa pysyy jatkossakin yhtä hyvänä.

Kotimaassa matkustettaessa tilanne on poliosuojan suhteen edelleen hyvä. Sen sijaan ulkomaille lähdettäessä tehosterokotus on hyvinkin perusteltua, etenkin silloin, jos kohdemaassa esiintyy poliota. Kuten nyt New Yorkissa.

− THL noudattaa WHO:n suositusta, joka on tiukka. Sen mukaan aikuisten pitäisi ottaa tehoste, jos tietää altistuvansa polioviruksella, eikä ole vuoteen saanut rokotusta. Altistumiseksi lasketaan tällä hetkellä neljä viikkoa polioalueella. Toisaalta on hyvä muistaa, että taudin voi huonolla tuurilla saada minuutissakin, sillä se leviää sekä hengitysteiden että suun kautta. Poliotehoste voikin olla nykyisin hyvinkin ajankohtainen esimerkiksi New Yorkiin matkustettaessa, Vakkila kertoo.

Toinen Suomen rokotusohjelmaan kuuluvista rokotuksista, jonka tulisi olla voimassa koko ajan, on jäykkäkouristusrokotus.

− Maaperässä ja eläinten suussa viihtyvä bakteeri ei ole hävinnyt minnekään. Jäykkäkouristusrokotus suositellaan ottamaan 10−20 vuoden välein iästä riippuen. Jos saa esimerkiksi eläimen pureman tai ison haavan, annetaan uusi rokotus, jos edellisestä on aikaa enemmän kuin viisi vuotta. Tuota viiden vuoden minimiväliä kannattaa noudattaa, sillä parin vuoden välein annettaessa rokotuksen aiheuttamat paikalliset sivuvaikutukset voivat olla voimakkaita.

Moni ei tule ajatelleeksi, että puutiaisavokuume- eli TBE-rokote on myös matkailurokote. Vaikka kotimaassa kokisikin, ettei rokotteelle ole tarvetta, voi tilanne muuttua ulkomailla. Rokote on hyödyllinen muun muassa Baltian maissa, Tukholman saaristossa ja laajalti Keski-Euroopassa.

− Itävaltalaiset ovat itse tiedottaneet asiasta jo kymmeniä vuosia, ja lähes koko kansalle annetaan TBE-rokotus.

A- ja B-hepatiittirokotukset kuuluvat nekin monissa maissa kansalliseen rokotusohjelmaan. Suomessa näin ei ole, mutta rokotukset kannattaa silti ottaa etenkin silloin, kun reissaa ulkomailla. Molemmat rokotteet suojaavat kymmeniä vuosia.

− Moni ottaa A-hepatiittirokotuksen, mutta myös B-hepatiittirokotus kannattaa ottaa vaikkei itseään riskiryhmäläiseksi mieltäisikään. Maailmassa on 500 miljoonaa B-hepatiitin kantajaa, vaikka harva kokee asian koskettavan itseään.

Perusrokotteiden voimassaolemisesta on syytä pitää huolta myös kotimaassa. Ulkomaille lähtiessä rokotusten ja esimerkiksi malarianestolääkitysten tarpeeseen vaikuttavat kohteen lisäksi muun muassa olosuhteet ja matkan kesto. Tarpeet voivat vaihdella jopa maan sisällä, joten jos ei ole varma asiasta, kannattaa ottaa yhteyttä matkailuneuvontaan.

− Samalla saa paljon muutakin hyödyllistä tietoa etenkin silloin, jos kohde on vähänkään eksoottisempi. Matkailijoiden yleisin kuolinsyy on liikenneonnettomuus, ei suinkaan mikään tauti. Pienen lapsen kanssa matkustaessa tärkein asia voikin olla turvaistuin riippuen hieman matkakohteen liikennekulttuurista.

Yksi helppo keino suojautua ikäviltä taudeilta on DEET-tehoainetta sisältävä hyttyskarkote.

− Hyttyset levittävät paljon tauteja, joista Japanin aivokuumetta ja keltakuumetta vastaan on rokote ja malariaan estolääkitys. Sen sijaan esimerkiksi denguekuumeeseen ei ole mitään, minkä vuoksi hyttysiltä suojautuminen on tärkeää, Vakkila muistuttaa.

Lähteenä on käytetty haastattelun lisäksi: THL, Duodecim Terveyskirjasto ja Rokotepalvelu.fi