Migreeni on aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, mutta sen mekanismit ovat osin hämärän peitossa. On tavallista, että perheen eri jäsenille tauti on valitettavan tuttu, sillä se on osittain geenien säätelemä. Naisilla migreeni on selvästi miehiä yleisempää. Migreeni on ulkoisen tekijän, kuten stressin, valojen tai äänien, kuukautiskierron, ruokien ja juomien tai nälän laukaisema. Elämäntapojen ohella migreenikohtauksia voivat synnyttää taitto- ja purentaviat. Ennen säryn alkamista migreeni voi ennakoida mielialan vaihteluna, väsymyksenä, haukotteluna, herkutteluna tai kognitiivisten taitojen muutoksina. Omat ennakko-oireet ja laukaisevat tekijät kannattaa opetella tunnistamaan, sillä niiden tunteminen auttaa kohtaukseen varautumisessa. Usein ennakko-oireet ilmoittavat itsestään jo vuorokautta ennen kohtauksen alkua. Tällöin tietää myös vältellä laukaisevia tekijöitä. Migreenipotilaan on tärkeää aloittaa särkylääkitys heti kohtauksen alussa riittävän isolla määrällä, mikä tehoaa paremmin kuin pienet toistuvat annokset. Viileä, pimeä ja hiljainen ympäristö sekä lepo helpottavat oireita. Jos tauti kiusaa vähintään kerran viikossa, on suunnattava lääkäriin. Migreenin estohoito toimii monilla, ja täsmälääke triptaani tehoaa kahdessa kohtauksessa kolmesta. Lähteet: Suomen Migreeniyhdistys, Terveyskirjasto
Teksti Noora Takamäkui, kuva BSIP SA / Alamy / All Over Press
Lue lisää:
