Syöpään sairastuu vuosittain vajaat 30 000 suomalaista. Kaikista sairastuneista 65 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua. Tämä on hurja harppaus verrattuna 50 vuoden takaisiin lukemiin. Tällöin viiden vuoden rajapyykin saavutti vain noin kolmannes syöpäpotilaista.
Tietyissä syövissä lukemat ovat vielä parempia. Esimerkiksi rintasyöpäpotilaista on viiden vuoden jälkeen elossa 90 prosenttia.
– Lukujen paranemiseen ovat vaikuttaneet parantunut diagnostiikka ja parantuneet hoidot. Rintasyövässä suuri vaikutus on myös 1980-luvulla alkaneilla syöpäseulonnoilla ja rintasyöpätietoisuuden lisääntymisellä. Nyt naiset osaavat hakea hoitoa, jos he löytävät rinnoistaan epäilyttäviä kyhmyjä, kertoo syöpätutkija Heikki Joensuu Helsingin yliopistosta.
Joensuun mielestä on aivan realistista odottaa, että vuonna 2050 eli 34 vuoden kuluttua lähes kaikki syöpäpotilaat ovat elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.
– En näe mitään syytä, miksei käyrä nousisi vastaavalla tavalla vastedeskin. Luvuissa on kuitenkin huomioitava se, että syöpä voi uusia viiden vuoden jälkeenkin. Maalissa ei siis oltaisi lopullisesti.
Syövän syntyminen on mutkikas tapahtumasarja. Normaalisti ihmisen elimistössä syntyy uusia soluja, kun vanhat tulevat elinkaarensa päähän. Jos tämä prosessi menee pieleen, solujen uusiutuminen riistäytyy hallinnasta. Solu alkaa kasvaa ja jakaantua silloin, kun ei pitäisi.
Hallitsemattomasti jakaantuvista soluista muodostuu massaa, jota kutsutaan kasvaimeksi. Kasvaimet voivat olla hyvänlaatuisia tai pahanlaatuisia. Pahanlaatuinen kasvain voi lähettää etäpesäkkeitä muualle elimistöön veri- tai imusuonien kautta.
Yleisimpiä syöpiä ovat eturauhas-, rinta-, keuhko- ja suolistosyövät. Ikääntyminen lisää niiden, kuten useimpien muidenkin syöpien riskiä, koska solujen perimään ehtii ajan kuluessa kertyä syövälle altistavia geenimutaatioita.
– Aina syöpä ei ole haastava vihollinen. Pienet syöpäkasvaimet saadaan leikattua pois muutamassa kymmenessä minuutissa, minkä jälkeen syöpä on voitettu pysyvästi. Sen sijaan isot ja levinneet syövät ovat todellisia haasteita, joille ei voida aina tehdä paljonkaan, Heikki Joensuu sanoo.
Huonoin ennuste on haima-, maksa- ja keuhkosyövällä. Ne huomataan usein myöhäisessä vaiheessa ja saattavat levitä äkäisesti. Myös hoitovaihtoehdot ovat usein vähissä.
– Vain viisi prosenttia haimasyöpään sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua. Tulevaisuudessa myös huonoennusteisiin syöpiin saataneen kehitetyksi kunnolla tehoavia hoitoja, ja tilanne muuttuu paremmaksi.
Levinnyttä syöpää hoidetaan pääsääntöisesti solunsalpaajilla ja sädehoidolla. Joihinkin syöpiin, kuten rinta- ja eturauhassyöpään, tepsivät myös hormonilääkkeet. Lisäksi tiettyihin syöpiin on tarjolla niin sanottuja täsmälääkkeitä ja immunoterapiaa, jossa potilaan omaa immuunivastetta aktivoidaan käymään syöpäsolujen kimppuun.
Hoitotapa räätälöityy syövän levinneisyyden, syöpätyypin sekä potilaan iän ja fyysisen kunnon perusteella.
– On mahdollista, että ikäviä haittavaikutuksia, kuten hiusten lähtöä aiheuttavista solunsalpaajista päästään joskus täysin eroon. Toistaiseksi niitä tarvitaan, koska tietyille syöville ei ole muita tehokkaita hoitoja. Niitä saatetaan tarvita myös uusien täsmälääkkeiden lisänä, koska paras hoitoteho saavutetaan joskus uusien lääkkeiden ja solunsalpaajien yhdistelmällä, Heikki Joensuu selittää.
Viimeiseksi vielä ydinkysymys: milloin syöpä voitetaan lopullisesti? Onko syövän täydellinen kukistaminen edes mahdollista?
– On vaikea kuvitella, että syövästä päästäisiin koskaan täysin eroon: soluihin tulee tulevaisuudessakin vikoja. Koko ajan kehittyvät kuitenkin menetelmät, joilla todetaan poikkeavia soluja jo varhaisessa vaiheessa. Opimme myös entistä paremmin välttämään syöpää aiheuttavia tekijöitä.
Lähde: www.syopainfo.fi
Yhä yksilöllisempää hoitoa
Syöpälääkkeet ovat lääkekehityksen keskeisimpiä kohteita, ja kehityksen on ennustettu jatkuvan vähintään entisellään. Aiemmin syövän hoitoon myyntiluvan saaneet lääkkeet olivat pääasiassa perinteisiä solunsalpaajia. Nykyisin markkinoille tulee runsaasti yksilöllisesti kohdennettuja lääkehoitoja ja myös immunoterapialääkkeitä.
Muutos johtuu siitä, että syövistä on opittu tunnistamaan erilaisia alatyyppejä, joihin pystytään suuntaamaan omanlaistaan hoitoa.
– Hyvä esimerkki on HER2-positiivinen rintasyöpä. Se on rintasyövän aggressiivinen muoto, jolla oli ennen huono ennuste. Nykyisten HER2-täsmälääkkeiden ansiosta paikallista HER2-positiivista rintasyöpää sairastavan ennuste on huomattavasti parantunut, kertoo Roche-lääkeyhtiön lääketieteellinen johtaja Anssi Linnankivi.
Elimistön oman puolustusjärjestelmän ominaisuuksia on yritetty hyödyntää syöpäsolujen tuhoamisessa jo vuosikymmeniä. Varsinaisesta läpimurrosta voidaan puhua vasta nyt, kun levinneen melanooman hoitoon on kehitetty immuunivasteen muuntaja, jonka avulla tauti voi pysyä kurissa vuosia. Tämä on lisännyt potilaiden elinaikaa dramaattisesti.
– Pelkästään lääkeyhtiö Rochella on meneillään lähes parikymmentä tutkimusta immunoterapiasta. Myös Suomi on mukana tutkimustyössä. Meillä tutkitaan muun muassa immunoterapian vaikutusta virtsarakon syöpään. Tuloksia on odotettavissa 2–3 vuoden kuluessa.
Sairastuneilla on mahdollisuus päästä uusien hoitojen pariin jo tutkimusvaiheessa. Usein hoitava lääkäri ehdottaa niitä, mutta tutkimukseen osallistumisen voi ottaa itsekin puheeksi.
– Aina lääketutkimukseen osallistuminen ei ole tarpeellista tai tutkimus ei sovi potilaalle, mutta usein potilaat saattavat hyötyä tutkimuksiin osallistumisesta suuresti.
Yhä useampi elää syövän kanssa
Vuonna 2012 syöpään kuoli 8,2 miljoonaa ihmistä maailmassa. Vuonna 2030 siihen kuolee 17,1 miljoonaa. Määrän suurenemiseen vaikuttavat väestön kasvu ja ikääntyminen.
Vuonna 2030 syöpä diagnosoidaan 26,4 miljoonalta ihmiseltä. Syöpään sairastuneita ja syövän kanssa eläviä on tuolloin 80 miljoonaa. Syöpä ei ole enää useinkaan kuolemantuomio, vaan se on muuttumassa krooniseksi sairaudeksi.
Tällä hetkellä Suomessa elää reilut 240 000 ihmistä, jotka ovat jossain elämänsä vaiheessa sairastaneet syövän. Tulevaisuudessa määrä on yhä suurempi.
Lähde: Syöpautien erikoislääkäri Dietmar P. Berger, Roche/Genentech, Oncology Media Day 2015, Basel
Syöpä voi tulla mihin tahansa kehon osaan
Syövässä geenien rakenteessa tai toiminnassa on virheitä. Noin 10 prosenttia syövistä syntyy perinnöllisen alttiuden seurauksena, mutta syöpää aiheuttava mutaatio voi johtua myös elintavoista. Suurin syövälle altistava riskitekijä on tupakointi, sillä tupakansavussa on yli 50:tä syöpää synnyttävää ainetta. Myös auringon UV-säteily altistaa ihon syöpämutaatioille, ja alkoholin liikakäyttö sekä ylipaino lisäävät monien syöpien riskiä.
– Terveet elintavat eivät kuitenkaan tee au-tuaaksi, vaan niistä huolimatta voi sairastua syöpään, syöpätutkija Heikki Joensuu kertoo.
Myös joihinkin infektioihin liittyy syövän vaara. Esimerkiksi hepatiittivirus voi aiheuttaa maksasyöpää, ja helikobakteeri lisää mahalaukun syövän riskiä.
– Useimmiten ei voida sanoa syytä siihen, miksi yksittäinen ihminen sairastuu. Kyse voi olla myös sattumasta.
Kaikkiaan tunnetaan yli 100 syöpätyyppiä. Kun tähän lisätään näiden syöpien alatyypit, puhutaan todella suuresta määrästä erilaisia syöpäsairauksia.
– Syöpä voi tulla mihin tahansa kehon osaan paitsi niihin, joissa ei ole soluja, kuten silmän lasiaiseen. Tämänkin takia syöpien kirjo on niin suuri.
Teksti: Maarit Vuoristo
Kuva: Fotolia
